Evakossa

On kamalan rankkaa olla evakossa omasta kodistaan raskaana ollessaan. Huomenna tulee 3 viikkoa siitä, kun jouduttiin evakkoon ja olen kyllä niin valmis kotiin. Ihanaa kyllä, että saadaan kylpyhuone valmiiksi ennen vauvan syntymää. Mutta ilman mutkia ei ole tämä remontti edennyt.

Alunperin meidän piti pystyä olla kotona koko remontin ajan, mutta kolme viikkoa sitten mennessäni kotiin töiden jälkeen, huomasin kauhukseni koko kotimme olevan huputettu muovilla. Tämä johtui siitä, että meillä joudut kävelemään avokeittiön ja olohuoneen ohi mennessäsi kylpyhuoneeseen ja remontin aiheuttama pöly olisi pilannut kaikki huonekalumme. Koiran ja kolmen kissan kanssa elo muovien keskellä olisi ollut liian hankalaa ja päätimme siis mennä siskolleni.

20130110_163820.jpg

Jätimme kissat vielä toiseen makuuhuoneeseen ruoan, veden ja hiekkalaatikoiden kanssa. Kävin joka päivä laittamassa kissoille lisää ruokaa ja puhdasta vettä, mutta neljän päivän jälkeen huomasin, että yksi kissoistani koki tämän ratkaisun liian rankaksi. Sain luvan ottaa sen mukaan siskolleni ja ajattelin kaiken olevan nyt hyvin. Kaksi päivää tämän jälkeen mennessäni taas ruokkimaan kahta jäljelle jäänyttä kissaani, huomasin toisen heistä raapineen makuuhuoneen ovea niin, että kynsi oli katkennut ja verta oli kaikkialla. Sain onneksi järjestettyä hoitopaikan myös näille kahdelle kissalle, sillä siskolleni en enää niitä voinut ottaa.

Viikon loisina elämisen jälkeen, sain koiran hoitoon samaan paikkaan, missä kaksi muuta kissaani olivat ja pääsimme jatkaa loisina elämistä vanhempieni luokse (toinen vanhemmistani on allerginen eläimille). Viime viikon perjantaina soitin aamusta urakoitsijalle, joka kertoi, että pääsisimme viikonlopuksi kotiin ja että pönttö on nyt asennettu, muovit poistettu ja koti siistitty. Hain koirani hoidosta ja yhdeksän jälkeen illalla kaikkien vaatekassiemme kanssa astelimme väsyneinä sisään kotiovesta, huomataksamme kauhuissamme, että koko asunnosta oli tehty työmiesten varasto ja muovit olivat edelleen paikoillaan ja pöntöstä ei tietoakaan. Rojahdin takki päällä sohvalle itkemään ja saatuani sen loppumaan, soitin urakoitsijalle tiedustellakseni, missä meni vikaan? Urakoitsija oli erittäin pahoillaan, eikä osannut sanoa mitä oli tapahtunut. Hän lupasi selvittää asian työmiehiltään ja palata asiaan. Jäimme siis vielä viikonlopuksi vanhempieni luokse ja surun musertamana vein koirani takaisin hoitoon. Maanantaina sain puhelun, että tilaamani WC-pönttö ei ollut istunut kylpyhuoneeseen ja täten sitä ei ollut asennettu eikä paikkoja siivottu. Olisihan siitä toki voinut ilmoittaa…

IMG-20130125-WA0010.jpg

IMG-20130125-WA0009.jpg

IMG-20130125-WA0007.jpg

Nyt eletään keskiviikkoa ja viimeksi aamulla juttelin urakoitsijan kanssa puhelimessa ja meidän oli tarkoitus päästä tänään kotiin, sillä kaikki on nyt asennettu paikoilleen kylpyhuoneessa suihkuseinää ja sähköjä lukuunottamatta. Hän sanoi, että asunnosta siivotaan kaikki työmiesten tavarat ja sotkut pois ja muovitkin viedään mukana ja ilmottaisin vain kun suihkuseinä saapuu, niin he tulevat sen laittamaan kiinni. Onneksi tällä kertaa tajusin käydä vilkaisemassa kotia heti töiden jälkeen enkä odottaa iltaan, että C pääsee treeneistä. Kalusteet tosiaan oli kaikki paikoillaan ja pölytkin pyyhitty niiden päältä, mutta koko matkan eteisestä kylpyhuoneeseen, oli täynnä työmiesten romuja ja asunto edelleen huputettuna muovista. Soitin taas urakoitsijalle, että mikähän tällä kertaa meni pieleen? Urakoitsija kuulosti todella vihaiselta työntekijöilleen ja lupasi huomenna olla koko aamupäivän seisomassa vieressä ja katsomassa, että työntekijät tyhjentävät asuntoni tavaroistaan ja vievät muovit mennessään ja tarvittaessa piirtää paperille, mitä siellä pitää tehdä jos ei puhe mene perille.

IMG-20130130-WA0000.jpg

IMG-20130130-WA0002.jpg

Näin meillä. 🙂 Evakossa siis edelleen, ehkä huomenna kolmen viikon jälkeen pääsisimme vihdoin kotiin ja laittamaan paikkoja nätiksi. Seuraavana kissan pilalle oksentaman sohvan uudelleenverhoilu -projekti. 🙂

Ensimmäinen plussaus

Lupasin jo ensimmäisessä blogikirjoituksessa valottaa hieman raskauden alkuaikoihin ja aloitankin siitä, kun plussasimme ensimmäisen kerran. Se taisi olla perjantai 10.8. tai lauantai 11.8., enkä todellakaan odottanut plussaa. Kuukautiset olivat vasta viikon myöhässä (viikonkin heittely on kierrossani täysin normaalia), mutta minulla sattui olemaan kaapissa ylimääräinen testi, joka oli kaikenlisäksi Anttilan valikoimasta joku halvin. Otin kyllä kuvankin testistä, mutta se on kadonnut puhelimestani. C taisi olla treeneissä tehdessäni testiä, mutta laitoin hänelle Whatsappissa heti viestiä, jonka hän luki treenien jälkeen ja soitti innoissan.

Kumpikaan meistä ei uskonut vielä yhdestä testistä, vaan seuraavana päivänä kävimme molemmat omia aikojamme apteekissa ja yhteensä teimme varmaankin 3 eri testiä. Olimme todella epäluuloisia, emmekä vielä tästäkään voineet uskoa, vaan tein maanantaina 13.8. siskoni luona Clearbluen digitaalisen testin, josta tallessa kuvakin.

20120813_192145.jpg

Viiden plussauksen jälkeen raskaus oli vain uskottava ja olimme onnessamme ja soitin heti neuvolaan. Koska olimme lähdössä Kos:lle 24.8., saimme ajan neuvolaan normaalia aikaisemmin. Neuvolassa minulle kerrottiin, että ensimmäinen kunnallinen ultra tehdään vasta raskausviikoilla 12. Halusimme kuitenkin varmistaa asian ennen reissuun lähtöä ja varasimme ajan yksityiselle lääkärille. Emme halunneet ottaa riskiä, että matka menisi minulla ns. hukkaan, kun en voisi ottaa alkoholia enkä nauttia kaikista kreikkalaisista ruoista.

Saimme ajan lääkärille päivää ennen reissuun lähtöä 23.8., kun viikkoja olisi pitänyt olla 7-8. Lääkäri ultrasi minut ja löysi tyhjän pussin. Lääkäri kertoi kyseessä olevan ns. tuulimuna. Hän kirjoitti minulle englanniksi lääkärinlausunnon siltä varalta, että keskenmeno alkaisi juuri matkamme aikana ja joutuisin hakeutua siellä hoitoon. Olimme aivan järkyttyneitä, vaikka hän kertoi olevan myös mahdollista, että siittiö on etsinyt muutaman päivän oikeaa paikkaa, jolloin ruskuaispussi näyttää vielä tyhjältä. (Toivottavasti en nyt täysin vääriä puhu). Eipä tuo tieto paljon lohduttanut, sillä perussuomalaisina ajattelimme vain pahinta ja odottelimme keskenmenoa. Reissukin meni pilalle riidellessä. Keskenmenoa ei kuitenkaan kuulunut ja viikko reissulta palaamisen jälkeen päätin varata ajan uudelleen yksityiselle.

Ja voi sitä ihanaa yllätystä minkä siellä näinkään, pienen sykkivän sydämen.

Väitteet ennen raskautta

Innostuin tänään lukemaan toisten odottavien äitien blogeja, joilla laskettu aika myös keväällä 2013 ja Mrs S oli blogissaan Amor & Venustas kirjoittanut väitteitään ennen raskautta ja kuinka hyvin nämä olivat toteutuneet. Sitä oli niin hauska lukea, sillä pystyin samaistumaan niihin täysin, että päätin tehdä samanlaisen listan itsekin. Tässäpä siis listaa.

Kun olen raskaana, aion laittautua ja pukeutua nätisti.
Alkuraskauden aikana kaivoin kaapistani ne kamalimmat säkit, sillä julkistin raskauteni vasta raskausviikolla 15 ja vatsaa piti siihen asti piilottaa. Tämän jälkeenkään en vielä suunnannut vaateostoksille, vaan päätin mahduttaa itseni normaalivaatteisiini, joka johti siihen, että kuljin niissä kamalimmissa rytkyissäni joita uskalsin venyttää. Vasta joulun jälkeisten alennusmyyntien alkaessa hyväksyin tosiasian, että uusia vaatteita on saatava. Viikkoja takana siis jo 24, kun päätin alkaa pukeutua siistimmin. Tosin edelleenkin viihdyn paremmin verkkareissa ja liian isoissa paidoissa. Mitä laittautumiseen muuten tulee, niin en ennen raskauttakaan jaksanut aamuisin harjata hiuksiani suihkun jälkeen ja föönata niitä, saati meikata, joten mikä olisi raskaaksi tullessa tätä muuttanut?

Kun olen raskaana, aion edelleen urheilla aktiivisesti.
Alkuraskauden pahoinvointi ja väsymys, tarviiko muuta sanoa. En voinut kuvitellakaan lähteväni urheilemaan, olin niin väsynyt, pahoinvoiva ja nivusiin särki. Koiran ulkoiluttamisenkin siirsin suurimmaksi osaksi C:lle. 13. raskausviikon jälkeen, kun pahoinvointi alkoi helpottaa, ei urheilun pariin palaaminen ollutkaan enää niin helppoa, joten urheilut ovat todella jääneet. Ainoa positiivinen asia on, että se ei niinkään näy kropassa.

Kun olen raskaana, sallin itseni lihota max. 10-15kg.
Raskausviikkoja nyt 27+3 ja kiloja tullut n. 5-6kg. En osaa sanoa kuinka paljon kiloja on vielä tulossa, mutta alku näyttää lupaavalta. Neuvolatätikin sanoi, että uskoisi kiloja tulevan yhteensä n. 10-15kg. En ole ruokatottumuksiani muuttanut mitenkään muuten, kun jättämällä alkoholin pois kokonaan ja roskaruoan lähes kokonaan, joten tästä syystä niitä kilojakaan ei ole tainnut tuon enempää tulla vaikka urheilu onkin jäänyt. Alkuraskauden pahoinvoinnin aikana maistui keitot, vihannekset, hedelmät ja vesi paremmin kuin muut, joten sekin taisi edesauttaa että kiloja ei sillon vielä tullutkaan. Ja edelleen syön saman verran kuin aikasemmin enkä ns. kahden edestä.

Kun olen raskaana, en kiukuttele kaikille kaiken aikaa.
Alkuraskauden aikana kiukuttelin paljon. En osaa sanoa johtuiko se hormooneista vai ei, mutta huomasin kiukuttelun vähentyneen huomattavasti, saatuani kerrottua raskaudesta vanhemmilleni. Raskauden salaaminen vanhemmiltani stressasi ja vei voimiani todella paljon. Tällä hetkellä koen kiukuttelevani yhtä paljon kuin ennen raskauttakin.

Kun olen raskaana, en anna siitä tulla ainoa puheenaiheeni.
Tuleva vauva ja odotusaika on niin iso asia elämässäni tällä hetkellä, että on todella vaikeaa olla puhumatta siitä. Osasyy blogin aloittamiseen oli juuri se, että en rasittaisi kaikkia läheisiäni jatkuvilla raskauspuheilla. En olisi osannut arvatakaan, että siitä tulee näin iso keskipiste elämässäni. Nyt pystyn ymmärtämään paljon paremmin ihmisiä, joiden facebookit alkavat täyttyä vauva-aiheisista statuksista ja kuvista. Yritän silti välttyä siltä, että kaikki tuttavani ajattelisivat minusta niin, että elämässäni ei enää muuta olisi. Blogin perustamisen jälkeen onkin facebook statukseni odotuksen ja vauvan ympäriltä vähentyneet.

Kun olen raskaana, ei minusta tule avutonta ja laiskaa valittajaa.
😀 Hah. Olen pahempi sohvaperuna kuin koskaan aikaisemmin. Erotin tämän urheilusta sen takia, että nyt on kyse mm. kotitöiden teosta. Nyt raskaana ollessani lähinnä vain makaan sohvalla tai sängyssä valittamassa kaikkia eri kiputilojani ja edes leipää en saa valmistettua itse. Toisaalta olen ansainnut tämän passaamisen, onhan edessä vielä sellainen koettelemus mitä mies ei edes haluaisi joutua kokemaan.

Olen varmasti luvannut itselleni monta muutakin asiaa, joita ei raskaaksi tullessa tule tapahtumaan, mutta nuo nyt tuli mieleen. Onneksi C:n mielestä en ole yhtään sen vähempää ihana oma itseni. 🙂

Kihlat

Eilen mut ”yllätettiin” kihlauksella. C oli koko päivän jo käyttäytynyt hieman kummallisesti ja vähän aavistelin, että nyt on jotain tekeillä.

Häät.fi -sivuston facebook-sivulla on kilpailu, jossa kuvasta tykkäämällä voi voittaa kyseisen sormuksen itselleen. Kyseessä on vuoden kauneimmaksi sormukseksi valittu Lumi, suunnittelijana Olli Lindroos. Kyseinen sormus ei ole laisinkaan tyyliseni, mutta kauemmin sitä katseltuani, totesin sen todella kauniiksi. Olin edellisenä päivänä postannut tämän kilpailukuvan C:n facebook-sivulle ja laittanut viestiksi ”Vink vink ;D”.

large-koru-2012-finalisti-2.jpg
Lumi.

Ilmeisesti postaamani kuva oli kuitenkin vahvistanut C:n ajatukset ja hän päätti ryhtyä tuumasta toimeen, sillä ollessani vahtimassa eilen siskon lapsia, C tuli töistä kovasti hermostuneen oloisena. Hirveiden selittelyjen saattelemana ymmärsin että tässä on nyt kihlaus kyseessä. Sormusrasiasta saatoin myös päätellä näin olevan. Ei siis tullut elokuvamaista kosintaa… 😉 Unohdin vastata kyllä, kun aloin jo sovittelemaan sormusta ja arvioimaan onko se The Sormus ja siinä C vain odotti hermostuneena, kädet täristen vastaustani ja joutui jo tivaamaan sitä multa, kunnes vastasin joo.

sormus.jpg
C:n Laatukorusta ostama sormus.

Sormus oli liian iso ja päätimme lähteä tänään vaihtamaan sitä pienempään. Melkein jokainen lähipiirissäni oli sitä mieltä, että olisi törkeää vaihtaa sormus toiseen, mutta yksimielisinä C:n kanssa päätimme vielä katsoa että saamme varmasti minulle täydellisen sormuksen. Kiersimme Laatukorun, Timanttisten ja Kultajousen valikoimat läpi, joissa kaikissa oli alennusmyynnit menossa.

Laatukorun valikoima oli iso pettymys molempien mielestä. Timanttisten valikoima oli pieni ja henkilökunta huono. Kultajousen valikoima oli selvästi paras ja meitä palvellut myyjäkin erinomainen. Yhteisymmärryksin päätimme vaihtaa Laatukorusta alunperin hankitun sormuksen Kultajousesta löytyneeseen sormukseen, sillä se kolahti molempiin samantien. Hintaluokka oli suunnilleen sama kuin alkuperäinen sormus. Löysimme samalla myös C:lle sormuksen Timanttisilta. Tiesimme molemmat heti, että tämä on se sormus, ei epäilystäkään.

C29583_z.jpg
Minun sormus, tosin omani valkokultaisena.

beatoflove.jpg
C:n sormus, hopeaa.

Kultajousesta hankitun sormuksen pienin saatavilla oleva koko oli 16mm ja vielä hieman liian iso minisormiini. Onneksemme sitä on mahdollista pienentää 0,5mm, mutta päätimme ettemme vielä pienennä sitä kuitenkaan.

Laatukorussa sai sormuksen ainoastaan vaihtaa, joten saimme tilalle sormuksen arvoisen lahjakortin, joka on vuoden verran voimassa. Eiköhän sille käyttöä vielä löydy vuoden sisällä. Vielä täytyy oppia sisäistämään uusi status. 🙂

Ihana äitiyspakkaus

Hain postista äitiyspakkauksen ja se oli livenä vielä ihanampi kuin kuvissa. Turkoosit ja oranssit vauvanvaatteet osottautuivat suosikeiksini, niinkuin saattoi jo etukäteen arvata. Laitoin hakemuksen äitiyspakkauksesta Kelalle joulun välipäivinä ja se tuli postiin viime viikon lauantaina.

13877.01_iso.jpg
Kelan äitiyspakkaus vm. -13
Lemppareikseni ylsivät body ja potkuhousut -setti, turkoosit body ja potkuhousut, oranssi ja raidallinen body, beige-valkoinen potkupuku sekä oranssit puolipotkuhousut.

13877.14_iso.jpg
body ja potkuhousut

13877.10_iso.jpg
turkoosi body

13877.13_iso.jpg
oranssit potkuhousut

13877.18_iso.jpg
raidalliset potkuhousut

13877.19_iso.jpg
raidallinen potkupuku

13877.20_iso.jpg
oranssit puolipotkuhousut

Nyt ne on vain pidettävä vielä tallessa äitiyslaatikossa, sillä kylpyhuoneremontin takia en pääse vielä viikkaamaan niitä vauvan kaappiin.

Siskolle annoin äitiyspakkauksesta kevyen vanuhaalarin, sillä se ei oikein miellyttänyt silmääni, mutta sisko rakastaa pöllökuvioita.

13877.04_iso.jpg
Kevyt vanuhaalari

Kylpyhuoneremontti

Meillä alkoi viime viikon torstaina kylpyhuoneremontti. Oon odottanut sitä kaksi vuotta ja nyt odotus palkitaan. Ainoana miinuksena, jouduttiin koko lauma evakkoon siskon luokse ja se hieman hankaloittaa omaa elämää ja siskon perheen elämää. Eniten innoissaan hommasta on varmaan siskon esikoinen, kohta 2 vuotta täyttävä Essi, joka sai lisää kavereita kotiinsa. 🙂

Ostin n. 1,5 vuotta sitten sellaisen Saunattaren luksusluokan suihkukaapin, joka toimii myös infrapunasaunana sekä höyrysaunana ja siinä on integroidut kaiuttimet jne. ja olin todella innoissani, että vihdoin saan asentaa sen suihkukaapin kylpyhuoneeseeni ja ottaa ilon irti kaikista noista mahtavista toiminnoista. Noh, ei se ihan niin mennytkään ja suihkukaappi on nyt myynnissä Huuto.netissä.

elite66.jpg
Saunatar Elite-66

Olin ehtinyt tehdä jo vaikka minkälaisia suunnitelmia kylpyhuoneen suhteen, pyörittelemään WC-pöntön, pesualtaan, pesukoneen ja suihkukaapin paikkoja ja löytänyt sen toimivimman paketin. Harmikseni sain kylpyhuoneremonttien valvojalta vastaukseksi, että WC-pöntön siirtäminen vaatisi lupia vaikka miltä tahoilta. Tämä taas vaatisi arkkitehtipiirroksia ja ties mitä. Oma tieto ja taito loppui tähän ja luovutin. Monien mutkien kautta päätin luopua suihkukaapista ja tyytyä tavalliseen suihkuun. Ehkä se on lapsenkin kannalta kätevämpi?

Ylileveän allaskaapin takia joudun joka tapauksessa siirtämään suihkun paikkaa vastakkaiselle seinälle, joten lattiakaivon siirrolle tuli joka tapauksessa saada hyväksyntä isännöitsijältä. Ohessa hieman suunnitelmiani…

kph_suunnitelma.jpg
Hienot kylpyhuonesuunnitelmani

Kun ehdin toipua ajatuksesta, että en saakaan sitä ihanaa suihkukaappia asennettua kylpyhuoneeseeni, pääsin kuitenkin valitsemaan muita kylpyhuoneeseen tulevia kalusteita ja materiaaleja. Peilikaappi, allaskaappi sekä korkea kaappi säilyvät, sillä uusin ne juuri viime keväänä. Ne ovat Ikean mallistoa Lillången, väri mustanruskea.

lillangen-allaskaappi--ovea__0129935_PE2
Lillången pesuallas, mustanruskea, 80cm leveä
lillangen-peilikaappi--ovea-paatyhylly__
Lillången peilikaappi, mustanruskea, 80cm leveä (päätyhyllyt itselläni eri tavalla)
lillangen-peilikaappi--ovi__0129975_PE28
Lillången korkea kaappi, mustanruskea (itselläni ovikin mustanruskea, ei peiliovi)

Yhtiön puolesta tulee kylpyhuoneisiin lattialaatat, jotka sai valita heidän valikoimastaan. Toki olisin saanut valita laatoiksi mitkä tahansa, maksamalla vain erotuksen. Valitsin sekä lattia- että seinälaatat kuitenkin tarjotusta valikoimasta. Lattialaatat tulevat olemaan siis tummanharmaat, lähes mustat 10x10cm laatat ja seinälaatat mattavalkoiset, olisikohan koko ollut 20x25cm ja laatat laitetaan vaakaan. Suihkun taakse tulee pystyssä mustaa mosaiikkia, jonka kävin valitsemassa Bauhausista siskoni kanssa. Suihkuksi tulee Oraksen Hydra 392 ja siihen suihkuhana Oras Cubista 2875. Suihkuseinäksi valitsin Sanka SVS, väri savu.

20130115_172156.jpg
Musta mosaaiikki suihkun taakse, kännykkäkuva
392_product_240x374.jpg
Oras Hydra 392
2875_product_240x240.jpg
Oras Cubista 2875
svs_karibia_seina.jpg
Sanka SVS

Kylpyhuoneremontti alkoi siis viime viikon torstaina ja nyt edetään sellaista vaihetta, että lattia on piikattu, lattiakaivon paikka siirretty ja putket vedetty kattoa pitkin oikeaan paikkaan. Innolla odotan, että päästään takaisin kotiin ja nauttimaan uudesta kylpyhuoneesta.

Sokerirasitus ja ensimmäinen neuvolalääkäri

Maanantai 14.1.

Kello on 8.15 ja istun terveysaseman laboratorion odotushuoneessa. Ensimmäiset verikokeet on nyt takana ja samoin vadelmalitku. Ensimmäinen arvo oli 3,9 ja näytteenottaja sanoi sen olleen erinomainen. Mulle arvot ei kuitenkaan kerro mitään. Seuraava näyte otetaan tunnin päästä. Mua ei koskaan saisi varoittaa etukäteen mahdollisesta pahoinvoinnista, koska sit voin olla varma et se kans iskee. No vielä ei oo iskenyt, mutta jännityksellä odotan.

Eiliseen asti ajattelin, että ei se ole paha paastota 12h, mutta sitten kun tuut koirien kanssa ulkoota ja sisällä leviää suklaamuffinsien tuoksu, niin voi sitä kateutta kun muut sai niitä syödä. Mun ilme oli verrattavissa Benin, mun koiran, ilmeeseen. No siitä selvittiin ja piti vaan mennä aikaisin nukkumaan, koska pieni kiukku alkoi vallita huoneessa.
Kello on 9.15 ja toinen verikoe otettu. Paha olo on alkanut hiipiä ja jouduin tulla vessaan piiloon. Ahdistaa istua tuolla odotushuoneessa kaikkien tuijotettavana. Tän toisen tunnin aikana olon pitäisi parantua, mutta sitä vielä odotellessa.
Kello on 10.35 ja aamiainen on vihdoin nassun edessä. Kaiken kaikkiaan kamala reissu, mutta siitä selvittiin! Jälkiruoaksi oli tarkoitus vielä nauttia se eilisestä asti himoittu suklaamuffinssi, mutta mieli ei enää tehnyt sitä vaan painun suoraan unille ja nautin sen sitten vasta.
Tiistai 15.1.

Ensimmäinen neuvolalääkärillä käynti takana ja seuraava ja samalla myös viimeinen neuvolalääkäri on vasta lähempänä laskettua aikaa. Painoa edellisestä neuvolakäynnistä (17.12.) oli tullut 1,3kg ja lähtöpainosta 6,15kg. Tällä hetkellä painoa siis 59,8kg
Neuvolalääkärillä mitattiin ensimmäisen kerran SF-mitta, joka oli 24 cm viikolla 26+5 eli normaali. Sokerirasituksen tulokset olivat juuri tulleet ja kaikki hyvin (0h = 4,3, 1h = 5,3, 2h = 7,5). Itsellenihän nuo ovat vain lukuja ja joku todenneet ne hyviksi ja normaaleiksi ja sillä tiedolla elän.
20130115_151016.jpg
Neuvolalääkäri naureskeli SF-mittaa ottaessaan, että eipä tarvi miettiä kumpaa sukupuolta on tulossa, kun napakoruni paljasti sen hänelle. Sain lapseni tulevalta sylikummilta ihanan raskausajan napakorun, jossa lukee ”It’s a boy”.
IMG_20130107_195757.jpg
Neuvola-asioista toiseen. Meillä on kotona menossa kylpyhuoneremontti ja olemme evakossa siskollani. Ihanaa saada uusi ja hieno kylpyhuone tulevaa vauvaa varten, vanhan peltikopin tilalle. Tänään olisi vielä tarkoitus töiden jälkeen mennä katsomaan sinne hieman laattoja, suihkuhanoja, -seiniä ja WC-pönttöjä.
Voisinkin tehdä siitä oman kirjoituksen näiden vauvajuttujen kylkeen.

Vauvalle ensikehto

Aion kertoa alkuraskaudesta ja sen ongelmista sekä lisää itsestäni vielä myöhemmin, mutta nyt haluan kertoa miten ja miksi päädyin tekemään vauvalle ensikehdon itse omin pikkukätösin.

Tuli puhetta äitiyspakkauksen laatikosta ja siitä, miten sitä käytetään ensisänkynä vauvalla. Saan siskoltani pinnasängyn, mutta vasta kun vauva on n. 4-6kk ikäinen. Siskoni on molempien lastensa kanssa vuokrannut vaavisängyn ja oli tarkoitus tehdä niin itsekin, kunnes aloin googlettamaan tuota äitiyspakkauksen laatikkoa ja miten muut ovat sitä käyttäneet vauvan ensisänkynä.

vaavisanky_k1.png
Vaavisänky
download.aspx?ID=100494&GUID={5903EDBA-E
Äitiyspakkauksen laatikko

Ensimmäisenä pomppasi linkki Uinuan sivuille, joka myy ensikehtoa. Uinua-kehto on suomalainen keksintö ja menestynyt viime vuonna mm. innovaatiokilpailussa. Uinua-kehdon avulla äitiyspakkauslaatikko muuttuu riippukehdoksi.

uinua_live.jpg
UINUA -ensikehto
Olin jo melkein tekemässä tilausta, mutta kallis hinta pisti empimään ja mietin, että jos tekisinkin itse kehdon. Mitäpä muuta sitä olisi kuin aikaa äitiyslomalla tehdä itse katosta riippuva kehto. Aloin etsimään netistä ohjeita kehdon tekoon ja päädyin Etsyn sivuille. Etsy on kansainvälinen markkinointipaikka, jossa jokainen voi myydä omia käsintehtyjä tuotteita. Etsystä löysin ohjeet oman riippuvan kehdon tekoon.
il_570xN.313405016.jpg
Hanging Cradle DIY Fabric Sewing Pattern
Ohjeet maksoivat n. 8 euroa. Ihastuin malliin välittömästi. Ennen ohjeen ostoa mietiskelin itsekseni osaisinko oikeasti tehdä kehdon itse. Totesin hyvin nopeasti, että kyllä osaan. Siskoni luota löytyy toimiva Singerin ompelukone, joka on äitimme vanha. Ohjeen oston jälkeen aloin tutkimaan netistä mahdollisia kangasvaihtoehtoja. Etsin Ikean, Vallilan ja Marimekon valikoimista ja päädyin Vallilan Mandariini -kankaaseen, värinä turkoosi.
Mandariini_turkoosi_by_Tanja_Orsjoki.jpg
Vallilan Mandariini, väri turkoosi
Tässä vaiheessa voin kertoa, että turkoosi on lempivärini ja olohuoneeni ja kylpyhuoneeni on sisustettu turkoosilla. Samoin jo monet vauvalle ostetut vaatteet sattuvat olemaan turkooseja. Ja tästä voisi jo päätellä, että ihastuin tämän vuoden äitiyspakkaukseen. Äitiyspakkauksesta kuitenkin lisää omassa kirjoituksessa.
Kaikki muut kehdon kangasosat tulen tekemään valkoisesta kankaasta, paitsi ulkoreunat tuolla Vallilan kankaalla. Puuosat maalaan mustiksi.
Katsotaan mitä tästä projektista tulee, taidan tehdä yhden harjoituskappaleen ennen kuin menen leikkelemään kallista Vallilan kangasta. 🙂
Kehdon aion ripustaa meidän makuuhuoneeseen ja vauva siirretään omaan huoneeseen sitten suoraan pinnasänkyyn kun sen aika on.

Blogin ensimmäinen kirjoitus

Olen jo lähes kuukauden päivät pähkäillyt aloitanko blogin vai en. Onko jo liian myöhäistä, kun raskaus on edennyt yli puoli välin tai onko se muuten vain hölmöä. En ole ikinä ennen pitänyt blogia ja päiväkirjaankin tuli kirjoiteltua viimeksi yli 10 vuotta sitten.

Huomasin kuitenkin, että kavereiden näkeminen on jäänyt raskauden myötä vähemmälle ja tarve kertoa asioita entistäkin suurempi. Facebookini alkoi täyttyä raskauteen liittyvistä enemmän tai vähemmän turhista asioista ja totesin, että jätän rakkaat Facebook kaverini rauhaan näiltä uutisvyöryiltä ja perustan blogin.

Tässäpä siis tämä, tervetuloa!

Hieman minusta. Olen siis espoolainen 26-vuotias naisen alku ja yritän valmistua tänä keväänä ennen vauvan tuloa mediatekniikan insinööriksi. Jäljellä olisi enää insinöörityön kirjoitus sekä kolmen kurssin loppuun saatos. Työskentelen graafisena suunnittelijana vanhempieni firmassa. Minulla on myös toiminimi, jolla teen mainostoimistotöitä.

Maaliskuun 6. päivä tulee vuosi siitä, kun tapasin tulevan poikani isän. En häpeä kertoa, että tapasimme nettideittisivuston kautta. Poikani isä on puoliksi kreikkalainen ja itseäni kolme vuotta nuorempi. Iästään huolimatta hän on meistä se, joka on enemmän innoissaan tulevasta.

Nyt eletään siis sellaisia raskausviikkoja kuin 26+2. Laskettu aika 18.4. ja ensi viikolla ensimmäinen neuvolalääkärikäynti sekä sokerirasitus.

Lisää ajatuksia ja pohdiskeluja seuraavassa postauksessa.