Joulu oli ja meni

No nyt on joulut juhlittu ja palauduttu takaisin arkeen. Joululahjat vielä hakevat paikkojaan, mutta eiköhän kaikille tilaa löydy. Äiti on ollut ilmeisesti tänä vuonna todella kiltti, sillä lahjoja tuli todella monta ja mieluisaa. Jos joku seuraa Instagrammissa, on voinut jo huomata, että Iittala oli suosiossa tässä huushollissa. Sain Iittalan valkoisia Nappula -kynttilänjalkoja, yhden ison ja yhden pienen, Iittalan keskikokoisen Meno-kassin, Iittalan Essence valkoviinilaseja 4kpl sekä turkoosin Mariskoolin. Lisäksi sain Kotonadesignin mustan pyöreän muistitaulun, johon kirjoitetaan liiduilla sekä samaa sarjaa magneetteja. Nämä kaikki olivat todella toivottuja ja mieluisia joululahjoja. Lisäksi joku oli lukenut ajatukseni, sillä olin juuri alkanut haaveilemaan Marimekon Räsymatto -kuosin astioista ja sainkin yhden 5dl kulhon. Siitä onkin hyvä jatkaa keräilyä.

kuva1.jpg

kuva2.jpg

kuva7.jpg

instagram.jpg

Sain myös paljon haaveilemani Nikkor 35mm 1.8G objektiivin sekä yllärilahjana Samsung Galaxy S4 Zoomin. Näistä olen ollut todella innoissani! Niin innoissani, että kahden päivän käytön jälkeen onnistuin tiputtamaan puhelimen rappukäytävässä kiviportaille ja voitte varmaan arvata mitä sille kävi. Saimme myös hieman rahaa, jotka sijoitimme heti joulupyhien päätyttyä Britaxin B-Motion rattaisiin, joista olenkin jo kesästä asti haaveillut ja ovat BabyStylessa joulukuun loppuun saakka tarjouksessa 299e sisältäen talvirenkaat. Voisin niistä vielä kirjoitella erikseen, kun pääsemme kunnolla käyttämään niitä. C oli myös ostanut minulle objektiivin mallisen kahvikupin, jonka antoi ensimmäisenä ja väitti sen olevan ainoa objektiiviin liittyvä joululahjani. 😉

Elis sai joulupukilta mm. vaatteita, pienen Bauerin jääkiekkomailan, Soivan laulukirjan, taulun, Bellinon puuharatin, lasten pianon, duploja sekä iPadin tulevaisuutta varten ;D Iskä pitää iPadista hyvää huolta siihen asti. Meiltä Elis sai Brion kävelykärryn, joka tosin otettiin käyttöön jo heti suoraan kaupasta haettua. Meidän tyyli on vielä toistaiseksi työntää Elistä kärryssä, kun ei hän itse vielä seiso tukea vasten kunnolla..

kuva1.jpg

kuva2.jpg

kuva8.jpg

kuva6.jpg

Vietimme joulua molempien vanhemmilla, ruokailimme C:n isovanhempien luona, jossa oli koolla hänen suku ja seitsemän maissa siirryimme minun vanhemmilleni, jonne joulupukki sitten saapui jakamaan lahjoja. Samalla olin itse myös ensimmäistä kertaa viettämässä aattoa C:n suvun kanssa ja oli kyllä erinomainen päivä. Kävimme vielä joulupäivänä ja tapaninpäivänä C:n äidin luona tankkaamassa jouluruokia ja nyt ollaankin jo palauduttu takaisin perusarkiruoan pariin. 🙂

kuva3.jpg

kuva4.jpg

kuva5.jpg

Elikselle puhkesi joulun alla toinen alahammas ja nyt onkin tissittelyihin tullut haastetta, kun muutaman kerran onnistunut puraisemaan melko kovaa. Olen nyt viikon verran antanut Elikselle öisin korviketta, kun en ole jaksanut enää ottaa tissille. Elis on oppinut pitämään itse tuttipullosta kiinni ja olen vain vienyt hänelle pullon sänkyyn ja jättänyt sinne, niin hän on nukahtanut sinne itsekseen maidon juotuaan. Helppoa 😀 Eliksellä on lisäksi nyt kova tarve koittaa nousta joka paikkaan, mutta vielä ei voimat ihan riitä, kun maasta nouseminen on vielä aika vaikeeta. Hän kun ei vielä osaa nousta ensiksi istumaan tai kontata, josta olisi helpompi nousta ylös tukea vasten.

Palaan takaisin yhteen joululahjoistani, nimittäin tuohon objektiiviin. Olin elänyt kuvitelmassa että kuvien laatu paranee automaattisesti uudella objektiivilla eikä ns. valokuvaustaitoja sen koommin tarvita, mutta toisin kävi. Toki perusjutut on hallussa, vaikkakin hieman rapistunut kouluajoilta ja toki valokuvien laatu on parantunut aikaisemmista, mutta tietynlaiset jutut mietityttää edelleen eikä toivottuja tuloksia tule vaikka kuinka säätäisin kameran asetuksia. Nyt mietinkin menemistä jollekin valokuvauskurssille, mutta en oikein tiedä minne. Löysin työväenopiston järjestämiä kursseja, joita pitää valokuvauskouluttaja Lea Kömi mutta nekin oli kaikki täyteen varattu. Mistähän löytäisin hyvän valokuvauskurssin?

Meidän arki

Ajattelin kertoa vähän meidän normaalista arjesta sen sijaan, että aina vain kertoisin sisustushaaveiluistani tai jos meillä tapahtuu jotain erikoista. Tuntuu kuitenkin hölmöltä päivitellä tänne meidän jokapäiväistä elämää, joten siksi se on myös jäänytkin vähemmälle. Voisin myös tehdä oman postauksen siitä ketä me oikeasti olemme, mutta pysytääs nyt otsikon aiheessa.

Meidän aamut alkavat klo 06-08 välillä. Viime aikoina on ollut todella vaihtelevia aamuja, välillä Elis herättää meidät vasta kahdeksalta, välillä jo kuudelta. Tähän ei ole mitään järkevää selitystä, hän ei ole mennyt aikaisemmin edellisenä iltana nukkumaan tai syönyt huonommin iltapuuron eikä naapurit aloita noin aikaisin metelöimistä, me kun asumme kuitenkin kerrostalossa. Aamulla pötkötämme ensiksi hetken meidän sängyssä ennen kuin siirrymme olohuoneeseen. Olohuoneeseen siirryttyämme syödään aamupuuro ja vaihdetaan vaippa. Yleensä tässä vaiheessa emme vielä vaihda päivävaatteita, sillä melko pian Elis menee jo ensimmäisille päiväunille. Ensimmäiset, n. 1,5h kestävät päiväunet nukutaan siis jo klo 9-10 välissä riippuen siitä monelta ollaan herätty.

Tänään meillä esimerkiksi herättiin n. puoli seitsemän maissa. Itse olin niin silmät ristissä vielä tuolloin, että nappasin vain Eliksen mukaani pinnasängystään ja iskin tissille sänkyyn päästyäni. Torkahtelin 15 minuutin ajan, kunnes oli pakko nousta kun Elis alkoi käydä niin levottomaksi meidän välissä. Hän nipisteli ja yritti kiivetä yli. Totta puhuakseni C nousi Eliksen kanssa ylös ja minä jatkoin tyytyväisenä nukkumista vielä yli tunnin. Sillä välin C syötti aamupuuron ja viihdytti Elistä olohuoneessa. Toisin sanoen Elis seurasi vierestä kun iskä katsoi NHL-koosteita. 😉

Tänään meillä oli itseasiassa melko poikkeuksellinen päivä, sillä iskä meni vasta iltavuoroon töihin ja äiti hoiti aamupäivän asioita. Yleensä äiti ei ikinä hoida mitään asioita iskän ollessa aamupäivän kotona, vaan nautimme harvinaisesta yhteisestä ajastamme perheenä.

Ensimmäisten päiväunien aikana minä yleensä teen töitä, kotitöitä tai töitä töitä. Tai jos C menee vasta ilavuoroon töihin, nysväämme vain sohvalla ja olemme. Viime aikoina olen suunnitellut muutamia kotisivuja sekä tutulleni hääkiitoskortteja C:n tehdessä aamuvuoroa ja Eliksen nukkuessa päiväunia. Tämän jälkeen on ensimmäisen lounaan aika ja vaatteiden vaihto. Näitä toimenpiteitä seuraa oleilu kotona tai vaihtoehtoisesti lähdemme ulos kävelemään koiramme kanssa. Saatamme myös hoitaa juoksevia asioita tässä välissä. Elis on huono istumaan vaunuissa, joten yleensä ulos lähteminen siirtyy vasta Eliksen seuraavien päiväunien kohdalle, jolloin Elis nukkuu seuraavat päiväunet kävelyn yhteydessä. Toiset päiväunet Elis jokatapauksessa useimmiten nukkuu ulkona, joko kävelyn aikana tai parvekkeella. Parvekkeella Elis nukkuu pidemmät päiväunet, sillä en millään saa kulutettua kahta tuntia ulkona kävellen.

Toisten päiväunien aika on todella vaihtelevaa, toisinaan ne nukutaan vasta 15-17 välillä, joskus jo 13-15 välillä. Toisilta päiväunilta herätessä C saapuu jo kotiin aamuvuorosta ja saatamme useimmiten suunnata nokkamme kohti ruokakauppaa yhdessä, muuten käydään Eliksen kanssa kaksin lähikaupassa. Jossain tässä välissä olemme myös syöneet välipalan ja viiden maissa syömme jo päivällista. Päivällisen jälkeen saatetaan joskus ottaa vielä pienet torkut, muuten näillä mennään iltapuuroon saakka ja klo 18.30-20.30 onkin sitten iltapuuron syöntiä, vaipan ja yöpuvun vaihtoa, kylvetystä ja nukkumaan menoa. Eikä siis tarkoita että meillä vaihdettaisiin vaipat vaan aamulla ja illalla. ;D

Myönnän olevani siinä mielessä huono äiti, että meillä ei käydä vielä ulkona puistoissa leikkimässä. Miksi pitäisi pientä vauvaa, joka ei liikahda senttiäkään kun saa haalarin päällensä, raahata puistoon? Ja koska ei viihdy vaunuissakaan hereillä ollessaan kovin pitkään, on meidän ainoat ulkoilut n. puolesta tunnista tuntiin kestävät kävelylenkit koiran kanssa Eliksen nukkuessa. Parvekkella nukuttavia päiväunia olen sen sijaan yrittänyt lisätä, jotta saisi raitista ilmaa. Kesän jäädessä taakse ja talven tullessa tilalle, on meillä vähentynyt huomattavasti myös kavereiden näkeminen päivisin ja usein, aivan liian usein olemme vain Eliksen kanssa kaksin kotona. Ollessamme kaksin kotona myönnän viettäväni aika paljon aikaa tietokoneella ja tuota pitäisikin vähentää ja keskittyä enemmän Elikseen. Tällä hetkellä hänellä tuntuu kuitenkin olevan vaihe, että samantien kun menen lattialle hänen kanssaan, hakeutuu hän tissille. Rasittavaa. C käy vielä treeneissä kolme kertaa viikossa ja ne ajoittuvat iltaan, jolloin saan ns. omaa aikaa. Silloin on aikaa katsella lemppari tv-sarjojani, kirjoitella blogia, siivota kotia ja virtuaali-ikkunashoppailla. 🙂

Olisi todella mukava kuulla miten muilla nämä tavalliset arkipäivät menevät, erityisesti sellaisilla joilla eletään samaa aikaa eli äitiyslomaa esikoisen kanssa.

Joulutunnelma tuli myös meille

Siitä saakka kun olen asunut poissa kotoa, on joulutunnelma vallannut minut jo marraskuussa ja pitkin kynsin olen pidätellyt itseäni laittamasta jouluvalot ja kaikki muut tilpehöörit esille liian aikaisin. Viime jouluna meillä oli jo ennen joulukuuta valkoinen joulukuusi pystytetty olohuoneeseen ja ihanat turkoosit ja hopeat pallot valoineen ja tähtineen aseteltu paikoilleen. Muistan myös ladanneeni silloisen joulukuusen kuvan instagrammiin saaden vain kommentteja olevani hieman turhan ajoissa liikenteessä. 😀

Noh, tänä talvena meillä on menty täysin päinvastoin tuon joulun hehkuttamisen kanssa. Itselläni on valitettavasti ollut joulutunnelma tipotiessään, vaikka luulisi lapsen syntymän myötä odottavan ensimmäistä joulua kuin kuuta nousevaa! Niin luulin itsekin, enkä oikein osaa edes selittää miksi näin ei ole ollut.

Kaikki edellisvuoden joulukrääsät ovat edelleen meidän verkkokellarissa ja saapi nähdä haetaanko niitä sieltä laisinkaan. Olohuoneen muuttuneen huonekalujärjestelyn vuoksi ei tänne joulukuusta mahdu lainkaan, sillä entisen joulukuusen paikalla seisoo nyt minun työpisteeni. Jo pelkästään tämän vuoksi joudun siis karsimaan joulukoristelut minimiin. Sen sijaan ihastuin aivan älyttömästi jo useassa sisustusblogissa nähtyyn pieneen kuusen oksaan maljakossa, johon on muutama hassu joulukoriste ripustettu. Siispä tuumasta toimeen ja Anttilan kautta nätti maljakko ostamaan ja kotimatkalla kuusen oksan nappaaminen mukaan. Yllätyin jopa itse miten kivannäköisen siitä lopulta sainkaan.

blogiin-22.jpg

himmelit.jpg

Törmäsin myös RAW Design blogissa himmeliin, johon ihastuin välittömästi! Sellainen oli pakko saada meillekin ja rehellisesti sanottuna olisin vielä vuosi sitten nauranut itselleni, jos olisin tiennyt sellaisen hankkivani tänä jouluna. Kävin alkuviikosta hakemassa Sinellistä paketillisen olkia ja tänä aamuna väkerrellyt himmeliä. Askarrellessani noita kolmiulotteisia teoksia, asetin nuo pienimmät väliaikaisesti roikkumaan kuusen oksaan odottamaan himmelin kasaamista, mutta ne sopikin itseasiassa aika kivasti myös oksaan roikkumaan ja saivat pysyvän paikan siitä. Himmelistä tuli aika hieno, tosin vielä on paikka sille hakusessa ja ihan ei ole viimeisiä loppusilauksia saatu tehtyä, naruja vielä roikkuu sieltä täältä ja varmaan roikkuu vielä joulun jälkeenkin itseni tuntien.

Myös C innostui himmelin teosta ja halusi osallistua projektiin. Aluksi en ottanut häntä tosissani ja nauroin hänelle ja kehoitin kokeilemaan. Yllätyin kun en joutunutkaan kädestä kiinni pitäen näyttämään miten yksi tuollainen himmelin osa valmistuu vaan riitti kun kerroin. C oli jopa niin näppärä, että keksi paljon tehokkaamman keinon saada langan oljen läpi, meidän oljet kun sattuivat olemaan aika ohutta sorttia eikä neulan kanssa puuhastelusta tullut yhtään mitään. C hoitikin homman niin, että sujautti langan pään alkua hieman oljen toisesta päästä ja imaisi toisesta päästä ja lanka tuli sekunneissa ulos toisesta päästä. Hieman epämiellyttävän tuntee se aiheutti suussa, kun lanka pöllähti sisään. 😀 Toinen näppärä tekniikka C:ltä oli olla solmimatta jokaista solmittavaa kohtaa, vaan hän pyöräytti epämääräisesti muutaman kerran ympäri ja tällöin vältyttiin siltä että solmu kiristyy väärään kohtaan ja lanka jää löysälle.

Näistä simppeleistä joulukoristeista innostuneena, taidanpa käydä sittenkin kellarista hakemassa muutamat jouluvalot sisälle. 🙂

blogiin-4.jpg

Miten teillä näkyy joulutunnelma kotona?

Nyt meni ihan pipariks.

piparit.jpg

Olen aina tykännyt enemmän joulutortuista kuin pipareista, mutta tänään innostuin ruokakaupasta ostamaan piparitaikinaa ja leipoa pipareita. Ei olisi pitänyt. Pipareiden paistaminen ei ole yhtään mun juttu, ne valmistuu AIVAN LIIAN nopeasti uunissa eikä mulla riitä aika tarkkailemaan tilannetta. Piparinpaisto päättyikin niin, että 3/4 pellillistä paloi. Viimeinen pellillinen oli aivan täysfiasko ja tällä hetkellä liesituuletin huutaakin täysillä, jotta saatais tämä savu ja haju pois täältä.

piparit2.jpg

Meille tosin tuli tänään uusi Rosenlewin lattialiesi, induktiotasolla. Taisi olla siis hieman enemmän tehoa tuohon vanhaan ja kuluneeseen uuniin verrattuna. 😀 Aamulla käväistiinkin Ikeassa ostamassa yksi induktioliedelle sopiva kattila. Jo olemassa olevat Tefalin paistokasari ja wokkipannu sattuivatkin sopimaan myös induktioliedelle, joten sillä paikkautui pieni rahareikä kun ei tarvinnutkaan lähteä ostamaan uusia pannuja. Kauppasin niitä jo Facebookissa ystävilleni, kunnes äitini kehoitti kokeilemaan magneetilla pohjaa. Jos magneetti tarttuu pohjaan, käy se myös induktioliedelle. Näin sitä vain oppii uutta, en siis tiennyt aikaisemmin että juuri magneetti on tämä juttu induktioliedessä. Viisi kattilaa ja lettupannu päätyi kuitenkin tänään meidän kaapeista kaatopaikalle.

Piparitapaturmasta lohduttauduin ikkunashoppailemalla Finnish Design Shopissa. Haaveilen sekä Eliksen huoneeseen että olohuoneeseen Stringin hyllyjärjestelmästä. Eliksen huoneeseen haluaisin lattiasta saakka kohoavan 2m korkean hyllyjärjestelmän pöytälevyllä sekä kolmella hyllylevyllä. Olohuoneeseen riittäisi pelkkä 75cm korkea sivupaneeli pöytälevyllä sekä kahdella hyllytasolla. Ohessa vielä kuvat havainnollistamaan tätä. Hintaa tuolle koko paketille tulee niin paljon, että täytynee varmaan siirtää tätäkin haavetta vielä tuonnemmaksi häiden jälkeen. Jos pitää laittaa nämä huonekalu-uudistushaaveet tärkeysjärjestykseen, olisi se varmaan ensimmäiseksi ruokapöytä, sitten nämä hyllyt ja lopuksi uudet tuolit ruokapöydän ympärille. Tähänkin on jo idea, mutta voisinkin siitä kertoa erikseen.

65d6b80389ee82c66353a5cb5c7d8186.jpg
Kuva täältä.
prodotti-52795-rel19742495-35d2-42f3-bc9
Kuva täältä.
printscreen.jpg
Auts.

Koska kukaan ei voi väittää, että Ikeasta pääsisi ilman heräteostoksia, niin ei päästy mekään. Juuri loppumetreillä bongasin aivan sairaan hauskan lastenhatun, kärpässienen ja olihan se nyt ostettava. 😀 Elis ei ollut yhtään samaa mieltä äidin ja isin kanssa tästä asiasta.

karpassieni.jpg

Rakkaan sohvan verhoiluprojekti

blogiin-1.jpg

blogiin-2.jpg

blogiin-3.jpg

Noin vuosi sitten yksi kissoistamme oksensi mehevät porsaan maksan hajuiset oksennukset sohvallemme ja se haju pinttyi sohvan istuintyynyjen syövereihin. Sohvamme on ostettu Askosta muuttaessamme nykyiseen asuntoomme ja rakastan sitä yli kaiken. Jokainen asia sohvassa on täydellinen, sen koko, muoto, tyynyt sekä jalat. Kaikki. Ainiin, yksi asia sohvassamme on kuitenkin miinusta, kiinteät istuintyynyt…

Tänä päivänä uuden sohvan saisi edullisemmin kuin mitä sohvan uudelleenverhoilu maksaa, mutta minun sydämeni sykkii niin tuolle sohvallemme, että olin valmis maksamaan sen uudelleenverhoilusta. Samalla päätin tehdä muutaman pienen korjauksen sohvaan ja muuttaa kiinteät istuintyynyt irrallisiksi. Tämä on aika tärkeä seikka eläin- ja lapsitaloudessa sohvaa hankkiessa. Löysinkin lähipiiristämme huonekalujen verhoilijan ja viime keväänä aloimme valitsemaan kangasta sohvalle ja suunnittelemaan miten verhoilu toteutetaan. Verhoilukankaaksi valikoitui laadukas huonekalukangas Lauritzon’s Darwin, väri 25. Ruskea sohvamme saa siis ihanan harmaan sävyn.

large.jpg

Projekti on hieman seisonut keväästä saakka, mutta viime sunnuntaina päästiin taas askel eteenpäin, kun verhoilijamme tuli hakemaan sohvatyynyjä. Samalla hyvästelin vanhan sohvan, sillä osasta sohvaa revittiin istuintyynyt irti. Jäämme innolla odottamaan, että saamme uudet tyynyt tilalle ja lisää postausta kun projekti taas etenee. 🙂
Löytyykö teiltä joku ihan superlempparihuonekalu, jonka vuoksi tekisitte melkein mitä vain? 🙂

Triplasuklaaöveriähkyjuustokakku namnam

blogiin-11.jpg

Meillä syödään paljon suklaata, se on meidän molempien, minun sekä C:n suuri intohimo. Muutama päivä sitten päätin tehdä jonkun aivan överisuklaisen kakun ja selasin netistä erilaisia reseptejä. Löysin ohjeen kolmen suklaan juustokakulle ja päätin samantien, että tuon aion tehdä. Halusin tehdä aivan omaksi iloksemme tämän ihanan suklaaunelman, ilman mitään sen kummempaa syytä juhlaan. Toiset leipovat pullaa, meillä mässäillään suklaalla sen eri muodoissa. 🙂

Hieman olin pettynyt tähän juustokakkuun, en makunsa vuoksi vaan ulkonäkönsä. Valkosuklaakerros oli niin löysää ja koska ohjeessa se laitettiin ensimmäisenä, aiheutti se koko kakulle pienen levähtämisen. Toinen syy levähtämiselle oli varmaan liian lyhyt aika jääkaapissa, mutta kun olimme niin malttamattomia odottaa sen maistamista. Ensi kerralla jätän valkosuklaakerroksen pois tai sitten laitan sen päällimmäiseksi. Mietin jopa tätä mahdolliseksi hääkakuksemme, oli niin herkullisen makuista. Tosin jätän sen tekemisen ammattilaisille, haha. Ympärille voisi tulla suklaasta tehtyä pitsiä!

Onneksi tämä kolmen suklaan juustokakku on niin täyteläistä, että sitä riittää yksi pieni pala saadakseen tarpeeksi. 😀 Alkuperäinen ohje kakulle löytyy täältä, mutta itse muutin reseptiä sen verran, että vaihdoin Oreos-keksit Domino-kekseihin ja koristelut jätin suosiolla pois.

Ihana Tiger

Tiger, se ihana krääsäkauppa. Ennen olisin voinut tyhjentää sen siellä käydessäni, mutta vihdoin olen oppinut hillitsemään itseni shoppailemasta turhia juttuja. Kävin tällä viikolla sieltä hakemassa kakkupapereita tulevia hääkutsujamme varten, mutta tietenkin mukaan tarttui hieman muutakin. Mutta ei turhia juttuja!

Löysin Eliksen huoneeseen ihanan harmaan norsupehmolelun, joka sai heti Eliksenkin hyväksynnän ja sopii mukavaksi jatkeeksi sinne puolivahingossa tulleeseen norsuteemaan. Hintaa norsulla oli vain 4 euroa. Sieltähän löytyy siis jo Ikean keltainen norsujuliste, jota tosin ei vielä ole ripustettu seinään. Sen lisäksi sieltä löytyy Ellokselta tilatut norsuaiheiset pussilakanat sekä pinnasuojus ja löytyypä myös yksi Finlaysonin norsuperheen sisustustyynykin!

blogiin-9.jpg

Itselleni lähti Tigerista mukaan aivan uskomattoman upea löytö, nimittäin korvakoruteline. Tämäkin maksoin vain 4 euroa. Samantien kotiin päästyäni hain kaikki pölyttyneet korvakoruni ja kävin ne läpi asetellen tuohon ihanaan korvakorutelineeseen. C ajatteli minun jo tulleen hulluksi, kun kiilto silmissäni hipelöin korvakorujani. Olinpa unohtanut jopa omistavani niin monet korvakorut ja yli vuoteen en ole korvakorujani vaihtanut, mutta tämän uuden telineen myötä tulen varmasti vaihtamaan korvakorujani useammin. Pyörittelin telinettä onnellisena ja totesin C:lle tuntevani oloni kuin olisin korukaupassa, kun selasin noita ihanuuksia siinä nätisti rivissä roikkumassa. Nyt ne ovat järjestelmällisesti ja samalla kauniisti aseteltuina. Koruja siivotessani huomasin harmikseni muutaman korvakorun parin hävinneen.

blogiin-12.jpg

blogiin-13.jpg

blogiin-14.jpg

Mukaan tarttui myös ihan överimakea joululahjapaperi, josta meidän perheen lahjat kuusen alla tullaan varmasti tunnistamaan. Vielä on pieni mysteeri miten teippi pysyy tuossa glitterpinnassa kiinni.

blogiin-10.jpg

Minkälaisia superlöytöjä te olette tehneet Tigerissa?

Uusi taitomme

Eilen illalla kotiutuessani jouluostosreissultani pääsin todistamaan ihanaa hetkeä, kun Elis istui ilman tukea jo pitkän pitkän tovin leikkien samalla lelulla. Aikaisemmin hän on vain hetken pysynyt ilman tukea, useimmiten nojaten eteenpäin omiin käsiinsä. Lelulla leikkimisestä samaan aikaan ei puhettakaan. Tänään meillä jo oli kaveri kylässä ja leikittiin yhdessä leluilla istuen. Voi tätä vanhempien riemua taas, pieniä on meidän ilot. 🙂

istutaan.jpg

blogiin-16.jpg

blogiin-17.jpg

leikitaan.jpg

Nyt onkin lyhyen ajan sisällä tullut ensimmäinen hammas, opittu ryömimään sekä istumaan ilman tukea. Ryömiminenkin on kovaa vauhtia muuttumassa konttaamiseksi, joten meillä onkin C:n kanssa pieni veto päällä, josko Elis oppisi konttamaan jouluun mennessä.

Olen hieman skeptinen sen suhteen, että näin pieni osaisi jo tarkoituksenmukaisesti sanoa sanoja, vaan hänen oma kielensä lähinnä vain muistuttaa mielestämme mm. sanoja ”äiti”, ”isi”, ”ei” jne. Tiedä siitä sitten, mutta alan kohta uskomaan, että Elis oikeasti osaa juuri nuo edellämainitsemani sanat, sillä jo useaan otteeseen hänen suustaan on kuulunut ”äittä” tilanteeseen sopien, samoin ”iti” ja ”eieieiei”. C on ehdottomasti sitä mieltä ettei Elis vielä osaa sanoa sanoja ja nämä ovat vain mitä haluamme uskoa kuulevamme. Tosin tänä aamuna maatessamme vielä sängyssä ja television ollessa päällä, kuulin Eliksen huutavan ”äittä”, kun television ruutuun ilmestyi oranki… joten se siitä kai tai sitten äiti muistuttaa kovasti orankia ;D

Mitä mieltä olette, voiko nuo olla jo tarkoituksenmukaisia sanoja Eliksen suusta?

Tarkkasilmäinen saattaa huomata, että meidän sohva on hieman omituisen näköinen. Siitä tulossa lisää!

Muovimatto-onnea

Vihjailinkin jo aikaisemmin, että meille vihdoin tuli muovimatto, jota vielä jokin aika sitten pohdin ja pähkäilin, onko hyvä ratkaisu. No on se! Eniten siinä arvellutti sen pinta, tuntuuko se inhottavalta ja kylmältä ja soveltuuko se olohuoneen matoksi. Ei se toki ole ihanan pehmeä jalkojen alla kuin joku nukkamatto, mutta kyllä se tavalliselle räsymatolle vetää vertansa ja on helppohoitoinen tällaisessa eläin- ja lapsitaloudessa. Vielä emme ole päässeet mattoa testaamaan tositoimissa, mutta uskon sen vielä silloinkin tuntuvan juuri oikealta ratkaisulta meille. Jopa C:n silmiä miellytti tuo kuosi.

Meidän matto ei siis ole kumpikaan, Pappelinan tai Brita Swedenin matto, mutta ruotsalainen on tämäkin. Matto on tilattu Ellokselta, sillä sattuipa käymään niinkin hyvin, että tarjous -40% kävi tähän muovimattoon (Elloksellahan aina näitä tarjouksia on, mutta usein haluamani tuotteet eivät kuulu tarjouksiin…). Eli siis tälle muovimatolle tuli lopulta hintaa vain vajaat 140 euroa. Ja tuo koko on aivan täydellinen 150x250cm ja kuosi jopa miellyttävämpi kuin Brita Swedenin, toki hyvin samankaltainen kuin haaveilemassani Brita Swedenin muovimatossa.

matto1.jpg

matto2.jpg

matto3.jpg

Oli pieni järkytys mattoa asetellessa aikaisemman mattomme viereen ja huomata se sävyero vanhassa matossamme, joka myös joskus on ollut harmaa, mutta nyt tämän rinnalla muistutti ruskean ja harmaan sekoitusta. Hyi, oli siis korkea aika hankkia uusi matto, vaikka vanha matto ei muutamaa vuotta vanhempi ollutkaan. Pelkäsin myös maton olevan muovimateriaalin johdosta kovin kiiltävä ja näyttävän tämän vuoksi jo kaukaa katsottuna muovimatolta, mutta tämäkin pelko häipyi maton saatuamme.

Muovimatot ovat tervetulleita meille jatkossakin muihinkin tiloihin, mutta joskus vielä kun kukkaro antaa myöten, voisin meille hankkia Hanna Korvela Designin Aqua -maton, jonka bongasin Oma koti valkoinen -blogista. Aqua -matto kosteutta kestävä kudottu matto ja se on valmistettu synteettisistä materiaaleista. Aqua -matto on palkittu vuonna 2007 Red Dot Design -palkinnolla.

b_prodotti-34976-relb82d9c8a-8426-445b-c
Hanna Korvela Design, Aqua. Kuva täältä.

Joululahjaidea isovanhemmille

Eliksen isoisovanhemmat ovat jo pitkään pyytäneet Eliksestä paperikuvia, mutta olen ollut saamaton niitä heille tulostamaan tai tilaamaan. Muutama kuukausi sitten tajusinkin, että voisin tehdä heille joululahjaksi kuvakirjan Eliksen ensimmäisestä vuodesta. Aluksi aloin tekemään sitä ihan muuten vaan, kun halusin kovasti kokeilla ifolorin koneelle ladattavaa sovellusta. Lätkin kuvia aikajärjestyksessä ja kirjoittelin aukeamille pieniä tekstinpätkiä liittyen aukeamalla näkyviin kuviin. Lopulta huomasinkin kirjoittaneeni pientä tarinaa Eliksen ensimmäisestä vuodesta ja vaikka nyt itse sanonkin, niin siitä tuli aika hieno. 🙂 C kysyikin kerran, että olenko katsonut liian monta kertaa ifolorin televisiosta tulevaa mainosta, jossa kuvakirja on tehty nimenomaan tarinamuotoon enkä ollut edes huomannut koko mainosta. 😀

Sain kirjan äsken päätökseen ja laitoin tilauksen menemään, vihdoin. Nyt jännitetään ehtiikö se jouluksi. Tilasin niitä kaksi kappaletta, molempien isoisovanhemmille omat kappaleet. Kirja sai mahtavan päätöksen meidän hienolla perhepotretilla, joka itkien otettiin kaukolaukaisimen ja jalustan avulla. Jaan nyt tännekin tämän meidän perhepotretin ja sanottakoon että ei ole kovin kummoinen, mutta ajaa asiansa. Oli aivan mahdotonta saada kaikki kolme katsomaan kameraan, koska aina täytyi yhden olla naurattamassa Elistä, kun ei siellä kameran takana ollutkaan ketään naurattajaa. TAAS kerran sain kyllä todeta, että tarvitsen ehdottomasti valovoimaisemman objektiivin, mutta sen verran ovat tontut kuiskineet, että sellaista olisi luvassa joululahjaksi. 🙂

Ifolorilla on nyt tarjous 10.12. asti kaikista tuotteista -10% ja jos tilaa kaksi samanlaista, niin -15%. En tosin tiennyt tästä tarjouksesta ennen kun aloin tilaamaan omaa kirjaani, joten oli mukava yllätys. 🙂 Kuvakirjasta lisää, kun se saapuu kotiin!

Tänään aamulla huomasin, että Elikselle on puhjennut ensimmäinen hammas, jee! Se ei vielä näy, tosin ei Elis kovin mielellään anna katsoakaan suuhunsa, mutta tuntuu selvästi terävä reuna. Tajusin kurkata suuhun, kun Elis on nyt kaksi päivää pelleillyt kielensä kanssa, mikä tosin ei välttämättä liity hampaan puhkeemiseen milläänlailla, mutta herätti ainakin minun vaistot!

perhekuva_blogiin.jpg