Terveiset muuton keskeltä

Tämä muutto on kyllä sisältänyt kaikki katastrofin ainekset ja olen henkisesti ja fyysisesti aivan loppu. Ensi viikon tiistaina lähdetään vihdoin kahdeksi viikoksi Thaimaahan ja toisin kuin aikaisemmin olen ajatellut niin nyt se todellakin tulee tarpeeseen. En osaa edes jännittää reissua saati tajuta että me oikeasti lähdetään sinne, koska ollaan niin keskellä muuttoa ja kaikki aivan levällään.

Tulin kertomaan pikaiset terveiset ettette rakkaat lukijani ihmettele, olenko jäänyt lopullisesti traktorin alle, kun ei ole tuo Ig:kään päivittynyt. Yksinkertaisesti aikaa ei ole ollut somelle lainkaan eikä meillä ole vielä edes nettiä uudessa kodissa. Yhtenäkään päivänä en ole vielä päässyt suoraan töistä ja päiväkodin kautta kotiin, vaan puuhailtavaa on riittänyt. Yhtään normaalia päivää ei vielä siis ole ollut ja se näkyy kyllä perheen jokaisessa jäsenessä. Joka päivä olen hakenut viimeisiä tavaroita vanhalta asunnoltamme (jota siellä edelleen on ihan pilvin pimein, mm. meidän kaikki vaatteet, kengät, ulkovaatteet sekä ainakin 8 pahvilaatikollista tavaraa).

Koko muutto oli huonosti organisoitu, koska emme saaneet töistä niin lyhyellä ajalla vapaapäivää molemmat että kaikki tavarat olisi saatu yhteen hengenvetoon kuljetettua uuteen asuntoon. Toiset kokee tämän ehkä positiiviseksi asiaksi ettei kaikkea tarvitse kerralla raahata, mutta meidän tilanteessa se olisi kyllä ollut paljon parempi vaihtoehto.

Maanantaina meillä oli siis pakettiauto vuokrassa neljä tuntia, jonka aikana saimme kaikki isot huonekalut, keittiön irtaimiston muutettua. Tiistaina vuokrasimme pakun vielä hakeaksemme uuden sohvan sekä Ikeasta sängyn, olemmehan jo nukkuneet syksystä saakka pelkästään patjalla. Keskiviikkona koitti sängyn kasausprojekti ja samaan syssyyn ilmeni koirallamme eroahdistusoireita uudessa kodissa, joka tosin oli arvattavissa. Viimeisillään raskaana oleva ystäväni auttoi sängyn kasaamisessa ja Eliksen vaatteiden viikkaamisessa kaappiin ja sitten lähdimme eläinlääkäriin hakemaan apua koirallemme. Kotiin palattuamme, tuli vielä toinen ystäväni ja siskoni kasaamaan sängyn loppuun. Torstaina lähdin suoraan päiväkodin pihalta näyttämään yhtä lipastoa eräälle ostajalle ja siinä vierähtikin tunti, onneksi Elis oli tämän ajan hoidossa siskollani. Sen jälkeen ylipuhuin siskoni lähtemään kanssani ruokakauppaan, emmehän olleet käyneet vielä koko viikkona kaupassa ja syöneet koko perhe todella köykäisesti koska aikaa ei vain ollut kauppaan. Kello olikin taas jo kahdeksan illalla, kun pääsimme Eliksen kanssa kotiin.

Kaikkea tätä on varjostanut pienimuotoinen pöpö, joka ei ota lähteäkseen ja energiataso on ihan nollassa. Viikonloppuna olisi tarkoitus vihdoin hakea kaikki tavarat lopultakin vanhasta kodista ja saada koti järjestykseen, jotta on mukava lähteä reissuun. Yritän vielä ehtiä päivittämään blogia ennen reissua ja katsotaan jos reissun päältäkin jonkun tekstin tänne raapustaisi. 🙂

Lähestyvä muutto

muuttolaatikot-2.jpg
Muutto sen kuin lähestyy eikä enää oikeastaan tarvitse kuin jaksaa tämän viikonlopun yli, nimittäin saimme vihdoin lyötyä lukkoon muuttopäivän maanantaiksi.
Viime viikot on mennyt hoidellen kaikkia muuttoon liittyviä asioita. Siitä on aikaa kun olen viimeksi joutunut muuttamaan ja olinkin jo unohtanut miten stressaavaa se on. Vielä muakin enemmän muuttoa stressaa mies, koska hän on tottunut muuttamaan vain poikamiesboksista toiseen hyvin vähällä varustelulla. Nyt muutettavaa on kuitenkin 79 neliön edestä huonekaluja ja kolmen ihmisen omaisuus.
Suurin stressinaihe on ollut kuitenkin se kun emme ole saaneet lyötyä lukkoon muuttopäivää, mutta sekin vihdoin saatiin alkuviikosta hoidettua.  Alkuviikosta satuin töissä ääneen miettiä muuttolaatikoiden hankkimista, johon äitini totesi että niitähän saa Kodin1:stä ilmaiseksi. Ohimainitun kommentin aiheuttamasta hämmennyksestä selvittyäni aloitin asian tutkimisen ja totta tosiaan Kodin1:llä on ykkösasiakkailleen tällainen palvelu, jossa 10 euron panttia vastaan saa viikoksi lainaan 30 muuttolaatikkoa. Ehtona kuitenkin, että viimeisen vuoden sisällä ostoja kyseisestä puljusta on vähintään 400 eurolla ja tässä kohtaa äitini tuli jälleen apuun. Aluksi meinasi käydä kyllä huonosti, koska varauslista ylettyi maaliskuuhun saakka, mutta päätin vielä kokeilla Variston Kodin1:stä ja sieltä tärppäsi näinkin lyhyellä ajalla laatikot lainaan. Aluksi mietin että 30 muuttolaatikkoa on kyllä ihan liikaa, ei me tarvita kun kymmenen laatikkoa, mut hups vaan kun tuossa ne kaikki nyt tönöttää keskellä lattiaa täynnä tavaraa.
Omaisuuden siirtämisen lisäksi muuttoon tietty liittyy kaikenlaista muutakin ns. paperihommaa, nimittäin pitää muistaa siirtää sähkösopimus ja netti, kotivakuutus, tehdä postiin osoitteenmuutos. Siinäpä tärkeimmät. Muuton yhteydessä on loistava hetki kilpailuttaa sähköyhtiö, mikä onkin vielä to-do listallani. Netin tarjoajakin mietityttää ja näillä näkymin meinataan kokeilla DNA Welhoa, josta kummallakaan meistä ei ole aikaisempaa kokemusta. Nykyinen Sonera Viihde paketti on ollut pettymys, samoin myös sitä edeltänyt Elisa Viihde. Soneran jälkeen tosin Elisakin tuntuu ihan hyvältä tai sitten aika kultaa muistot. ;D Meille ei kuitenkaan ihme ja kumma saa uuteen osoitteeseemme Elisan laajakaistaa, joten on lähdettävä tuntemattomille teille kokeilemaan täysin uutta palveluntarjoajaa.

Eilen aamulla sattui vähän ikävästi, nimittäin jouduin uuden autoni kanssa kolariin, kun traktori peruutti kauhallaan automme takaikkunasta sisään. Auto on nyt sitten korjaamolla ja joudumme käyttämään sijaisautoa. Kauha lävisti automme juuri siltä puolelta missä on Eliksen istuin, onneksi ajoin autoa yksin. En halua edes ajatella mitä olisi käynyt, jos Elis olisi ollut kyydissä. Tähän muuton keskelle en nyt tosiaan olisi kaivannut mitään tällaista ylimääräistä, mutta mikäs muutto se olisi jos kaikki menisi ihan putkeen. 😉

Tammikuun hankinnat

Tammikuun hankinnat -postaus vähän venähti, koska en ole yksinkertaisesti saanut aikaiseksi metsästettyä tuotekuvia hankinnoistani. Kuten jo aikaisemmin olen mm. astiasto -postauksessa maininnut, tuli Iittalalta tehtyä alennusmyyntilöytöjä tammikuussa. Kerroin myös tammikuun kooste -postauksessa sortuneeni alennusmyynteihin kuitenkin ja Ellokselta tuli tehtyä ihania hankintoja todella edulliseen hintaan, joten eipä edes kaduta.

tammikuu_sisustus.png

1. Sivuverhot, Ellos / 2. Lasipullo, Ellos / 3. Ananas -pöytäliina ja tyynynpäällinen, Ellos / 4. Irma 50×90 tyynyliinat, Ellos / 5. Tyynynpäällisiä, H&M / 6. Sarjaton -laseja, Iittala / 7. Kartio -laseja, Iittala / 8. Paperisakset ja kynsisakset, Iittala / 9. Pöytävalaisin, Clas Ohlson

Sivuverhot oli itseasiassa ihan huippulöytö, koska olen naapurini luona ihastellut jo pitkään kun hän oli tehnyt tuosta kyseisestä kankaasta kappaverhon enkä tiennyt mistä hän oli kankaan hankkinut. Sitten selatessani Elloksen alennusmyyntejä huomasin tuon ja olenkin jo ilmoittanut naapurilleni varastavani tämän idean häneltä uuteen kotiimme. 🙂 Hintaa verhoille taisi jäädä 18 euroa? Samoin tuota lasipulloa olen ihastellut muutamassa sisustusblogissa, mutta 79 euroa tuollaisesta on aivan liikaa. Nyt alennusmyyntien koittaessa hintaa oli enää puolet, joten olihan se ostettava. Puhtaita heräteostoksia oli kuitenkin nuo tyynyliinat ja ananas-kuosiset pöytäliina ja sisustustyynyn päällinen, jotka jääkööt vielä odottelemaan kevättä ja kesää. Tyynyliinat ovat tosiaan kokoa 50×90, joten ne vaativat vielä sisätyynyjen oston, mutta olenkin jo pidempään haaveillut isoista tyynyistä sänkyyn.

tammikuu_vaatteet.png

1. Collegepaidat, H&M / 2. Urheilutoppi, H&M / 3. Pipot, H&M / 4. Sukkia, H&M / 5. Jumpsuit, Me&I / 6. Sweat knickers -collegeshortsit, Me&I / 7. Fantastic boatneck dress, Me&I

Vaatehankintojakin tuli tehtyä muutama maltillinen ja H&M:ltä tein yhden kertatilauksen, jossa oli mm. itselleni muutama perus collegepaita, ihana urheilutoppi sekä Elikselle tarpeellisia sukkia ja pipoja. Tammikuun viimeisen päivän koittaessa, koitti myös Me&I kutsut ja pitihän se sinne vielä törsätä muutama kymppi ja tilasin Fantastic boatneck dress -mekon, Sweat knickers -collegeshortsit ja oliivinvihreän jumpsuitin. En kadu! Jumpsuit oli aivan ihana ja tulee varmasti käyttöön kovaa vauhtia lähestyvällä Thaimaan matkalla ja mekkokin on päässyt jo käyttöön töissä.

Näköjään joka toinen kuukausi on vähän maltillisempi ja sitten joka toinen kuukausi shoppaillaan senkin edestä. Helmikuussa hankinnat nimittäin on jäänyt ihan minimiin, onneksi, joten voidaan hyvillä mielin lähteä reissuun.

Mihin tahtiin teillä tehdään uusia hankintoja? Tuleeko joka kuukausi jotain uutta raahattua kotiin?

Kunnon rukkaset

Lasten talvirukkaset on kyllä sekava maailma. Olemme testailleet kyllästymiseen saakka erilaisia viritelmiä, jotta Eliksellä olisi mukava ulkoilla. Meillä on ainakin kahdet erimerkkiset toppahanskat ja sen lisäksi löytyy miehen mummon neulomia lapasia, fleecehanskat ja tietenkin kurahanskat. No kurahanskat nyt pitää kosteuden, se on selvä. Mutta mitä sinne alle jotta kädet pysyy myös lämpiminä ja ulkona pystyy vielä leikkimään. Meidän talouteen päätyneet toppahanskat eivät ole yhdetkään olleet riittävän lämpimät paukkupakkasilla ja kuitenkaan niiden alle ei enää toisia hanskoja pysty laittamaan. Sitten ollaan kokeiltu vaan villahanskoja ja kurahanskoja yhdistelmänä, mutta sekään ei lämmitä riittävästi.

P2130090-12.jpg

Turhautuneena tähän ongelmaan päätin etsiä ratkaisun keskustelupalstoilta ja sieltä löytyikin useampi nahkarukkasia kehuva kommentti, joten ajattelin vielä antaa niille mahdollisuuden. Halusin tietysti meille parhaat mahdolliset nahkarukkaset ja googlettelun kautta päädyin suomalaisen Paccas Oy:n sivuille, joka valmistaa rukkasia ja lakkeja käsityönä poronnahasta.

Kyseessä on yritys, jonka juuret ulottuvat yli sadan vuoden taakse ja kädentaidot ovat jatkuneet jo neljän sukupolven verran. Paccas Oy valmistaa rukkasia niin lapsille kuin aikuisillekin. Rukkaset on saatavissa joko merinovilla- tai teknisellä polyesterivuorella. Rukkasia on myös eri väreissä, tytöille löytyy mm. ihanat vaaleanpunaiset. Valitsin kuitenkin Elikselle tylsästi mustat rukkaset ja merinovillavuorella, tosin jos valikoimassa olisi ollut esimerkiksi keltaiset rukkaset, olisin varmasti valinnut ne!

Ja nyt muutaman viikon käytön jälkeen voin todeta niiden todellakin olevan kaikkien kehujen arvoiset, ne lunasti lupauksensa. Nahkarukkaset on mitä mainioimmat Suomen talveen, koska ne kestävät märät loskakelit ja paukkuvat pakkaset. Nollakeleilläkään kädet eivät hikoile hanskoissa. Aluksi pelkäsin valinneeni Elikselle liian pienet hanskat, koska nämä eivät jousta samalla tavalla kuin muut talvihanskat, mutta sitten löysinkin Paccas Oy:n sivuilta ohjeen missä neuvottiin kääntämään kinnas kaksinkerroin niin että saa peukalon hyvin paikoilleen. Muutaman käyttökerran rukkaset ovat alkaneet menemään todella sujuvasti käteen ja olen ollut niihin vain entistä tyytyväisempi.

P2150005-1.jpg

P2150009-3.jpg

P2150012-4.jpg

P2150016-5.jpg

P2150019-6.jpg

P2150021-7.jpg

Eilen sunnuntaina hemmoteltiin meitä taas ihanalla aurinkoisella säällä ja päätimme Eliksen kanssa heti aamusta lähteä ulos kävelylle katsomaan heppoja lähitallillemme. Samalla tuli testattua rukkaset myös kirpeällä pakkasilmalla, kun tähän saakka ollaan vain jouduttu tyytymään märkiin loskakeleihin. Enkä kyllä keksi mitään huonoa sanottavaa hanskoista, paitsi että Elis tykkää imeskellä niitä. 😀 Yhtenä päivänä olin unohtanut kuravaatteet kotiin, joten Eliksellä oli ollut ulkoillessa päiväkodissa pelkät nahkarukkaset ja haalari. Haalari oli tietysti vuotanut ihan läpi, mutta rukkaset ne vain piti Eliksen kädet kuivina.

Onko teillä kokemusta nahkarukkasista, mitä olette pitäneet? Vai onko kenties jotkut toiset luottorukkaset lapselle?

(Nahkarukkaset saatu alennuksella bloginäkyvyyttä vastaan)

Omituisia öitä

P2120050-3.jpg

Meidän perhettä on vaivannut nyt kohta viikon verran todella kummalliset yöt Eliksen kanssa. Ennen kuin mietitte puhunko kauhukohtauksista niin ei, en puhu. Tosin niitäkin on tähän taaperoikään mahtunut muutama. Nyt kuitenkin itku on sellasta ihmeellistä kitisevää itkua, Elis on kuitenkin selvästi ainakin jollain tapaa unessa mutta ehkä kuitenkin hereillä. Itku muistuttaa lähinnä sellasta epätyytyväistä itkua eikä kauhunomaista itkua. Tähän itkuun ei kelpaa tutti eikä hali, ainoa mikä toimii on käskevä komentaminen joka on joka yö sama ”Nyt Elis lopettaa tai menee omaan sänkyyn nukkumaan!” ja samantien itkeminen loppuu, Elis ottaa hyvän asennon ja saamme taas nukkua hetken rauhassa.

P2120059-9.jpg

Samaan aikaan hyöriminen ja pyöriminen sängyssä on lisääntynyt. Yhtenä yönä Elis tippui meidän jalkopäästä lattialle. Onneksi olemme nukkuneet lokakuusta saakka boheemisti pelkällä patjalla lattialla myytyäni sängynrunkomme, joten kolahdus ei ollut niin kova mutta kuitenkin.

P2120061-10.jpg

Koska olen tätä kansaa, joka ensimmäisenä etsii Googlesta vastauksen, yritin tähänkin löytää vastauksia sieltä onnistumatta. Kaikki yöllisiin itkuihin liittyvät artikkelit koskivat kauhukohtauksia, joten Googlesta ei tällä kertaa ollut hyötyä. Nyt kokeilenkin sitten tätä kanavaa ja kysyn, onko teillä ollut tällaisia kummallisia itkukohtauksia ja mitä ne tarkoittaa, meneekö ohi vai voiko siihen jotenkin itse vaikuttaa?

Esittelyssä Kia Venga

venga.jpg

Meillä meni siis viime viikon perjantaina auto vaihtoon, mutta pysyttiin kuitenkin uskollisena merkille. Olen ollut erittäin tyytyväinen meidän Kia Sportageen, joten oli selvää että merkkiä ei vaihdeta. Meidän uusi auto on siis Kia Venga, 1.6 TX 5D A/T eli suomeksi viisiovinen 1.6 litranen ja automaattivaihteinen. Kyseessä on Kian aivan uusi Venga, joka tuli ensiesittelyyn vasta tulevana viikonloppuna siitä kun sitä kävin koeajamassa ja olinkin ensimmäinen joka pääsi tätä uutta Vengaa koeajamaan. Tietenkään en autoa sen takia valinnut enkä edes tiennyt kyseessä olevan uudistettu Venga.

Koska en ole sen kummemmin autoista kiinnostunut, haluan vain että se on hyvä ajaa ja turvallinen koko perheellemme, niin se riittää. Mukavuuksiakin autosta löytyy, kuten mm.

– sähköisesti säädettävät ulkopeilit
– sähkötoimiset etu- ja takaikkunat
– nahkaverhoiltu, lämmitettävä ohjauspyörä
– bluetooth, hands-free
– istuinlämmittimet etumatkustajille
– automaatti-ilmastointi
– vakionopeudensäädin

Meillä oltiin kotona vähän automaattivaihteistoa vastaan, sekä minä itse että mies, mutta lopulta olin jo ajatukseen ehtinyt tottua kauppoja tehdessä ja mieskin hyväksyi tämän, kun pääsi ensimmäisen kerran uuden automme rattiin.

venga-2.jpg

Olen järkeillyt auton vaihtoa pienempään kaikin mahdollisin keinoin ja olen edelleen erittäin tyytyväinen päätökseemme. Meillä kun täytyy kulkeutua autossa mukana niin lapsen rattaita kun koiran häkkiäkin ja kaikkea siltä väliltä. Nykyisessä asumismuodossamme tavaroiden liikuttaminen auton ja varaston välillä on paljon hankalampaa, joten olemme säilyttäneet matkarattaita jatkuvasti auton takakontissa yhdessä koiran kuljetushäkin kanssa. Luonnollistahan olisi ollut vaihtaa kunnon perheautoon eli farkkumalliin, mutta se ei meillä tule kysymykseenkään. En voi sietää farkkumallia enkä voisi kuvitella koskaan omistavani sellaista, mutta never say never. Uuden asuntomme myötä myös säilytysratkaisut helpottuvat ja meillä tulee olemaan oma autokatospaikka sekä kylmä varasto sen yhteydessä. Tällöin autossa ei tarvitse jatkuvasti säilöä kaikkea, vaan ne on helppo nostaa varastoon kun niitä ei tarvita mukana matkassa eli toisinsanoen pienempikin takakontti riittää. Koeajon yhteydessä testasimme kyllä myyjän kanssa mahtuuko takakonttiin samaan aikaan sekä koiran kuljetushäkki ja matkarattaat ja mahtuihan ne, mutta en usko koskaan tulevan tilannetta jossa molempia tarvitsisi kuljettaa samaan aikaan.

Jalkatila takapenkillä tuntui äkkiseltään samankokoiselta kun Sportagessakin, joten siinä ei jouduta Vengankaan kohdalla nipistää, tosin lapsiahan siellä pääsääntöisesti kuljetetaan, joten heille riittää vaikka pienempikin jalkatila. Vengan nokka on huomattavasti lyhyempi kuin Sportagessa ja se on oikeastaan vain hyvä juttu, tekee parkkeeraamisesta helpompaa.

venga-3.jpg

venga-4.jpg

Koska Venga on kevyempi kuin Sportage, vaatii se hieman totuttelua liikenteessä. Muutamat ajot penkkaan on ollut jo lähellä kun on tottunut raskaampaan autoon, joka ei ihan samalla tavalla heittelehdi liikkeessä. Meillä oli Sportagessa myös 1.6 litranen moottori, joten tehoa tässä kevyemmässä Vengassa on enemmän samankokoisella moottorilla. Tällaiset asiat on kuitenkin itselleni melko toissijaisia.

Jottei tästä nyt ihan jäisi pröystäilyfiilis kun päällekkäin osuu asunnon osto ja auton vaihto uuteen, niin sanon vielä että tämähän on lähes puolet edullisempi auto kun edellinen, joten tässä mentiin kyllä nimenomaan rahansäästö mielessä! Kulutus ja vakuutusmaksut pysyvät melko samoina, mutta auton lyhennysmaksut puolittuivat.

Kaiken kaikkiaan tämä uusi Venga on erittäin näppärä pieni perheauto ja sopii meille kuin nenä päähän. Mitäs mieltä olette auton vaihdosta, onko Kiat teille tuttuja pelejä?

Sunnuntaiterveiset

P2080050.jpg

Tämä viikonloppu on ollut harvinaisen ihana ilman mitään sen kummempaa actionia. Perjantai alkoi aurinkoisella kevätsäällä ja pääsin hakemaan uuden automme, kirjoittelen siitä oman postauksen. Olimme Eliksen kanssa iltapäivällä naapurilla leikkimässä ja sen jälkeen rauhallinen koti-ilta. Kerrankin olimme koko perhe koossa, kun miehellä oli poikkeukselliseti aamuvuoro ja treenitkin loppui aikaisin.

Lauantaina oltiin Eliksen kanssa aamupäivä kahdestaan kotona puuhastellen. Elis toimi assistenttina kuvaillessani myyntiin meneviä vaatteita, hän ojensi aina uuden vaatteen jonka ripustin henkariin kuvaa varten. Assistenttina toimiminen taisi olla väsyttävää puuhaa, nimittäin puolen päivän aikoihin makoilin meidän sängyssämme höpötellen puhelimessa työkaverini kanssa ja Elis tuli viereeni ja jossain vaiheessa puhelun aikana huomasin hänen tuhisevan vieressä. Iltapäivällä menimme ystäväni lapsen 6-vuotis synttäreitä juhlimaan ja siellä tankkasimmekin koko perhe herkkuja mahaan, kun kotonamme jatkuu edelleen ehdoton nou nou herkkujen suhteen. Synttäreiltä suuntasimme vielä vanhempieni luokse syömään ja Elis pääsi taas kylpyammeeseen polskimaan. Matkalla vanhempieni luokse koukkasimme vielä Valintatalosta hakemassa Runebergin tortut, jotka olivat jo kaikki tosin loppuneet, mutta samalla mukaan tarttui tuo ihana violetti ruukkukukka. Nimeä en tietenkään enää muista, vaikka todennäköisesti kyseessä joku ihan tuttu lajike.

P2080055.jpg

Sunnuntai alkoi taas auringonpaisteella läpi koko kotimme ja siitä aamupalan ja vaatteiden päälle pukemisen jälkeen suuntasimme koko perheen kanssa katsomaan uutta kotiamme. Olen nyt jo useaan otteeseen vain maininnut muutostamme, mitään sen kummemmin selittämättä. Tämän viikon keskiviikkona meillä koitti vihdoin loppukaupat asunnostamme ja viitsin siitä puhua ensimmäistä kertaa kunnolla ääneen. Meidän elämä siis vuokralaisina päättyy ja ostimme ensimmäisen oman ja samalla yhteisen asuntomme. Kyseessä on aivan ihana paritalohuoneisto lapsiperheidyllissä. Asuntomme käsittää 92 m² yhdessä tasossa ja sen lisäksi 20 m² käyttöullakko, jonne tulee sijoittumaan meidän työpiste sekä miehen sanoin peliluola, mutta oikeasti perheen yhteinen kotiteatterihuone. Annan miehen kuitenkin nauttia tuosta uskosta sen olevan peliluola. 😉 Muuttomme koittaa kahden viikon päästä ja varmasti tulette kuulemaan vielä monen monta kirjoitusta uudesta kodistamme. Se on I-H-A-N-A!

Tajusin tässä tätä postausta kirjoittaessani, että yksi melko painava syy siihen miksi tämä viikonloppu on tuntunut poikkeuksellisen ihanalta, johtuu varmasti siitä että ensimmäistä kertaa pitkään aikaan en ole joutunut olla huolissani siitä, juhliiko yläkerran naapurimme ja pitää perhettämme valveilla. Tieto siitä saa mielen levolliseksi eikä kiristä meidän välejä kotona miehen kanssa. Kohta tämä kaikki on onneksi historiaa, kun muutto koittaa. 🙂 Voinko enää enempää asiasta olla innoissani!

Naiset ja autot

Naisista ja autoista on keksitty lukematon määrä vitsejä. Muutama viikko sitten koin olon kuin olisin ollut suoraan yhdestä sellaisesta vitsistä. Oli varmasti yksi noloimmista hetkistäni. Lähdin siis koeajamaan uutta autoa. En ollut suunnitellut auton vaihtoa vielä muutamaan vuoteen, mutta kotiin tipahti mainoslärpäke, jossa pomppasi sanat ”KORKEA ISTUINKORKEUS” ja ”TILAIHME”.

P2060070-2.jpg

Ostin siis 2,5 vuotta sitten ensimmäisen oman autoni, Kia Sportagen, uutena. Lisävarusteitakin piti saada mm. aukeava panoraamakatto. Olen nyt 2,5 vuotta maksanut itseäni ihan kipeäksi tuosta autosta, korkokin aivan järkyttävä. Olen sanonut miehelle alusta saakka vaihtavani auton vasta kun se on kokonaan maksettu pois, mutta nyt oli kyllä erinomaisen toimiva mainos.

Itselleni autossa on tärkeintä siis korkea istuinkorkeus, en tykkää istua siellä maan tasalla, joten lähdin into pinkeänä koeajamaan reippaasti edullisempaa Kia Vengaa, joka on myös siis nykyistä autoani pienempi. Autoa oli todella miellyttävä ajaa ja vaikka kyseessä on huomattavasti pienempi auto, ei se näkynyt juurikaan auton sisätiloissa. Takakontti oli vain aavistuksen pienempi ja takapenkin jalkatilakaan ei tuntunut ihan olemattomalta. Istuinkorkeus todellakin oli korkea, kuten citymaastureissakin on, joten miksipä en vaihtaisi pienempään ja edullisempaan. Onhan se toki vähän hassua logiikkaa naiselta vaihtaa pienempään autoon, kun ajatuksena olisi perheenlisäys, mutta uskon meidän perheen mahtuvan myös Kia Vengaan.

No mutta itse noloon osioon, mikä ei liittynyt itse koeajoon ja uuteen autoon milläänlailla vaan nykyiseen autoomme. Palattuani autokauppaan tyytyväisenä menin takaisin myyjän juttusille. Myyjä kertoi koeajaneensa autoani ja katsoneen huoltokirjaan. No mutta, huoltokirjapa näyttää tyhjää, ei yhtään merkintää. Mites se on mahdollista? Autolla on ajettu 2,5 vuotta ja noin 43.000 ajokilometria, eikä kertaakaan huollettu. Hups. Eipä ole vähään aikaan hävettänyt yhtä paljon kun siinä ja näin jo sieluni silmin miten myyjät kahvitauolla ringissä nauravat tälle eräälle naiskuskille.

P2060066-1.jpg

Eikä siinä oikein voinut puolustella itseään. Olen kyllä elänyt kuvitelmassa, että olisin auton huollattanut kun 15.000 ajokilometriä on tullut täyteen, mutta empä ollutkaan. Myyjä patisti heti varaamaan ajan huoltoon ja tein työtä käskettyä. Viikon verran elin jännityksessä, että mitä jos sieltä löytyy nyt joku vika ja pelkäsin ajaa autolla, koska jos siinä olisi nyt moottori leikannut kiinni, olisi Kian 7 vuoden takuu rauennut, eikä autoa olisi huolinut enää kukaan. Erittäin pitkältä tuntuneen viikon odotuksen jälkeen koitti huoltoaika ja kyllä oli neiti onnellinen kun autosta ei tosiaankaan löytynyt vikoja. Reissurahoistamme jouduimme toki osan laittamaan huoltomaksuun, mikä hieman harmitti, mutta kyllä tieto auton voivan erinomaisesti vei voiton siitä harmituksesta.

Tänään iltapäivällä olen sitten uuden Kia Vengan onnellinen omistaja ja sanon heipat nykyiselle Sportagelle, joka on kyllä palvellut meidän perhettä hyvin ja olen pitänyt siitä todella paljon. Kyllä ehkä vähän haikea olokin jää, kun se pitää luovuttaa autoliikkeelle. Mutta uusi auto ja uuden auton tuoksu saavat varmasti senkin kaikkoamaan!

LUOMUS

Luonnontieteellinen museo, lyhennettynä LUOMUS, siinä vasta nerokas lyhenne, koska paikka todellakin oli melkoinen luomus. En ole itse koskaan käynyt Luonnontieteellisessä museossa, en edes pienenä. Se oli kyllä hieno paikka, eikä juurikaan kalpene oikealle eläinpuistolle. Se miten eläimet oli asetettu niille luonnolliseen ympäristöön ja jokainen ikkuna kertoi tarinan. Aivan uskomattoman hieno paikka, jossa viihtyi kyllä koko perhe lapsista aikuisiin. Meidän kohta 2 vuotta täyttävälle Elikselle siellä oli ehkä jopa hieman liikaa katseltavaa ja tutkittavaa, joten viimeisessä Suomen luontoa esittävässä kerroksessa alkoi meno olla hieman levotonta ja keskittymiskyky heikko. Elistä alkoi enemmän kiinnostaa kiipeily kuin eläinten ihailu. 🙂

Jos ette ole vielä itse päässeet käymään paikan päällä, niin tässä teille hieman kuvasaldoa meidän käynnistä, eikö olekin aika upean näköistä?

P1240001-1.jpg

P1240005-2.jpg

P1240006-3.jpg

P1240011-5.jpg

P1240012-6.jpg

P1240021-12.jpg

P1240024-14.jpg

P1240031-16.jpg

P1240034-19.jpg

P1240035-20.jpg

P1240036-21.jpg

P1240039-22.jpg

P1240040-23.jpg

P1240042-24.jpg

P1240043-25.jpg

P1240044-26.jpg

P1240046-27.jpg

P1240047-28.jpg

P1240049-29.jpg

P1240050-30.jpg

P1240052-32.jpg

P1240053-33.jpg

P1240054-34.jpg

P1240055-35.jpg

P1240061-40.jpg

P1240068-43.jpg

P1240070-44.jpg

P1240073-45.jpg

P1240077-46.jpg

P1240080-48.jpg

P1240081-49.jpg

P1240082-50.jpg

P1240088-55.jpg

P1240090-56.jpg

P1240095-57.jpg

P1240097-58.jpg

P1240100-60.jpg

P1240101-61.jpg

P1240102-62.jpg

P1240103-63.jpg

P1240104-64.jpg

P1240107-66.jpg

P1240108-67.jpg

P1240111-70.jpg

P1240113-72.jpg

P1240114-73.jpg

P1240116-75.jpg

P1240121-77.jpg

P1240124-78.jpg

P1240125-79.jpg

P1240129-80.jpg

P1240130-81.jpg

P1240131-82.jpg

P1240132-83.jpg

P1240135-85.jpg

P1240138-86.jpg

P1240139-87.jpg

P1240142-90.jpg

P1240143-91.jpg

P1240148-94.jpg

P1240161-96.jpg

P1240164-97.jpg

P1240167-98.jpg

P1240170-100.jpg

P1240173-101.jpg

P1240175-102.jpg

P1240177-104.jpg

Tervetuloa helmikuu

tammikuu%2B(4%2Bof%2B6).jpg

tammikuu%2B(5%2Bof%2B6).jpg

tammikuu%2B(6%2Bof%2B6).jpg

Ihanaa helmikuun ensimmäistä päivää kaikille! Olen taas tehnyt koosteen tammikuusta, mikä ei ole ollut kyllä mikään kovin tapahtumarikas kuukausi. Tuntuu itseasiassa, että koko kuukausi on mennyt tekemättä mitään, mutta silti aika on mennyt nopeasti. Olen itseasiassa odotellut helmikuuta, koska tässä kuussa tapahtuu todella paljon kaikenlaista! Mutta kaikki aikanaan. 🙂

Tammikuussa olen

:: odottanut muuttoamme uuteen kotiin malttamattomasti

:: päivittänyt blogia vähän kehnosti

:: odottanut Thaimaan matkaamme malttamattomasti

:: kokenut syyllisyyttä matkastamme

:: sortunut kuitenkin alennusmyynteihin (siitä lisää omassa postauksessa)

:: käynyt ottamassa perheen kanssa rokotukset reissua varten

:: nähnyt paljon ystäviä

:: illallistanut kotonamme ystäväpariskuntamme kanssa

:: pelannut lautapelejä

:: käynyt koeajamassa uutta autoa

:: ostanut uuden auton (siitä lisää myöhemmin)

:: tapellut uhmaikäisen Eliksen kanssa

:: nauranut Eliksen uhmakohtauksille

:: käynyt Luonnontieteellisessä Museossa

:: elänyt terveellisesti

:: tapellut naapurien kanssa

:: haaveillut raskaudesta

:: käynyt päivittämässä hiukset ja kynnet

:: kestinnyt miehen kreikkalaisia ystäviä

:: illallistanut anopin luona

:: nähnyt Apulannan livenä Barona Areenalla

:: käynyt moikkaamassa meidän kissoja

:: käynyt huollattamassa auton, johon liittyy aika nolo juttu

:: ollut Me&I -kutsuilla (olin kirjoittanut tämän kohdan jo ennen koko kutsuja ja se jatkui näin ”…säästyen suuremmilta rahamenoilta”. Valehtelin ja jouduin poistamaan tuon kohdan.)

tammikuu%2B(2%2Bof%2B6).jpg

Sellainen oli meidän tammikuu lyhyesti, miltäs teidän tammikuu kuulostaa?