Asukuvia ja maisemia

maisemat-35.jpg

Mainitsin jo aikaisemmin, että sain mieheni ottamaan muutamia ”asukuvia” Thaimaan matkallamme. En ole kovin innokas esittelemään blogissa mitään asukuvia saati kuvia itsestäni muutenkaan. Nuorempana en ollut näin epävarma itsestäni, mutta nykyään sen näkee kyllä ihan kaikessa päivittäisessä tekemisessä, jopa siinä miten kannan itseäni.

Halusin kuitenkin tuoda nyt blogin puolelle myös näitä kuvia, jottei jäisi vain tuonne kovalevylle tilaa viemään. Keksin ujuttaa ne näiden kauniiden maisemakuvien kanssa samaan postaukseen. 🙂 Naureskelin kuvia läpikäydessä, että kaikissahan on samat shortsit päällä eri topin kanssa. Käytin reissussa kyllä muitakin shortseja kuin kuvissa näkyviä, mutta selkeästi nämä oli ehdottomat lempparit. Kyseessä on siis tammikuussa River Islandin alemyynnistä bongaamani söpöt shortsit, eikä tullut kyllä hukkahankintaa tällä kertaa. ;D

asu6-3.jpg

kuva2.jpg
maisemat-8.jpg

maisemat-9.jpg
kuva4.jpg

maisemat-72.jpg

maisemat-74.jpg

asu4-1.jpg

maisemat-51.jpg

maisemat-53.jpg

kuva3.jpg

maisemat-32.jpg

maisemat-43.jpg

maisemat-44.jpg

kuva1.jpg

maisemat-37.jpg

maisemat-39.jpg

asu3-1.jpg

asu3-3.jpg

maisemat-60.jpg

maisemat-61.jpg

asu5-1.jpg

maisemat-77.jpg

maisemat-79.jpg

maisemat-81.jpg

maisemat-82.jpg

maisemat-83.jpg

maisemat-85.jpg

Viimeisessä asukuvassa paistaa se surkeus, mikä on kun joudun kuvattavaksi. 😀 Pitäisi varmaan vähän treenata tuota kameran edessä olemista. Irc-Galleria aikoihin se oli luonnollisin asia, mutta toista se on nyt.

Mutta näihin lomakuviin ja tunnelmiin toivotan kaikille ihanaa ja toivottavasti aurinkoisempaa vappua ja lähden itse kauppaa kohti hankkimaan vappueväitä illaksi. Menemme nimittäin naapurille grillaamaan illaksi ja saamme jopa saunan lämpimäksi, kun tuo oma kylpyhuone on jo kolmatta viikkoa pois käytöstä. 😉

Puuroapulainen

puurot-2.jpg

Meillä on jo pitkään ollut vaikeuksia aamu- ja iltapuuron kanssa. Rehellisesti sanottuna meillä ei ole iltapalaa edes tarjottu moneen viikkoon, sillä päivällinen on osunut vasta niin myöhään ettei Elis halua edes iltapalaa. Tietysti jotain pientä napostelua on illan mittaan ollut.

Elis tykkää kovasti kun puuron sekaan laitetaan raejuustoa sekä mehukeittoa ja ollaankin syöty samaa puuroa jo pitkään. Itse olen jämähtänyt raparperi-herukkakeittoon, mutta viime viikolla päätin napata kaupasta jotain muuta ja käteen osui omena-vaniljakeitto. Ajattelin sen maistuvan Elikselle pitkään tökkineen puuron kanssa ja ainakin tuoksu oli mainio.

Olin sitten aamulla niin kekseliäällä päällä, että tiskipöydällä lojunut pieni punainen pupupehmolelu pääsi osalliseksi meidän aamupuuroiluja. Houkuttelin Eliksen pöytään syömään puuroa kertoen, että pupukin tulee puuroa syömään. Asettelin pupun pöydälle ja Elis tulikin innosta soikeana pöytään ja komensi laittamaan pupullekin ruokalapun. Niin siinä sitten Elis rupesi kauhomaan puuroa suuhun välillä muka tarjoten sitä myös pupulle. Ja kyllä siinä puurot meni Eliksen suuhun, vaikka pupunkin nenänpää oli vähän puuroinen. 🙂

Tällä tavalla meillä on nyt sitten tämä viikko syöty aamu- ja iltapuurot mukisematta, toimii! Eli jos teillä on vaikeuksia ruokailujen kanssa, niin tässä oiva vinkki apulaiseksi. 😉

puurot-1.jpg

puurot-3.jpg

puurot-4.jpg

Kanacashew – Bon appetit!

kanacashew-20.jpg

Kaikki varmaan jo tietää mikä on lempiruokaani, kanacashew. Voisin syödä sitä hamaan tappiin asti kyllästymättä. Palattuamme Thaimaasta, olen kahlannut läpi internetin löytäen oikean reseptin ja tässä onkin ehditty jo useampaan otteeseen kokeilla valmistaa tuota taivaallista ruokaa. Kokeilujen kautta olen löytänyt lähestulkoon täydellisen kombon raaka-aineita ja aletaan olla aika lähellä sitä makunautintoa, jonka Thaimaassa koin. 🙂

Ja jotten olisi yksinoikeutettu tästä ihanasta makunautinnosta, haluan jakaa teille reseptin myös! Kanacashewta varten tarvitset:

1 pkt kanafileitä
n. 4 vartta kevätsipulia
1 sipuli
½ punainen paprika
1 porkkana
2-3 kynttä valkosipulia
1 mieto chili
2 kourallista cashewpähkinöitä

sekä kastiketta varten

1 rkl fariinisokeria
2 rkl kalakastiketta
2 rkl osterikastiketta
2 rkl thai soya sauce kastiketta
loraus kasvisfondi tai kasvislientä

paistamiseen tarvitset reilun lorauksen wokkiöljyä tai seesamisiemenöljyä

kanacashew-17.jpg

kanacashew-1.jpg

kanacashew-2.jpg

kanacashew-4.jpg

Ensin pilko chili ohuiksi viipaleiksi. Kuumenna wokkiöljy pannulla ja lisää cashewpähkinät ja chilit. Kun cashewpähkinät ovat saaneet kauniin kullanruskean pinnan, nosta ne ja chilit reikäkauhalla pois odottamaan.

kanacashew-6.jpg

kanacashew-7.jpg

kanacashew-10.jpg

Pilko kanafileet ohuiksi suikaleiksi ja paista ne samassa öljyssä kullanruskeiksi. Pilko paprika, sipuli ja porkkana ja lisää joukkoon. Pilko myös kevätsipuli odottelemaan, sen voi pilkkoa ihan kokonaan.

kanacashew-11.jpg

kanacashew-13.jpg

kanacashew-14.jpg

Tee kastike valmiiksi kulhoon ja kun kasvikset ovat pehmenneet, lisää joukkoon. Lisää valkosipuli ja kevätsipuli ja lopuksi cashewpähkinät ja chili. Tarjoile jasmiiniriisin kanssa.

kanacashew-22.jpg

kanacashew-24.jpg

Kuulostaako kokeilemisen arvoiselta? Lupaan ettet tule pettymään. 😉 Jaa mielipiteesi tästä kanssani.

2-vuotis syntymäpäivät

synttarit-16.jpg

Meillä juhlittiin Eliksen 2-vuotis syntymäpäiviä jo edellisenä viikonloppuna virallisesta syntymäpäivästä. Onneksi, koska seuraavan viikonlopun Elis viettikin vesirokossa. Koska halusin järjestää Elikselle ensimmäiset kaverisynttärit, jouduimme aikaistamaan syntymäpäiväjuhlia, nimittäin kaveripiirissäni on useampi lapsi, jotka juhlivat syntymäpäiviään samalla viikolla kun Elis. Meidän 1-vuotis syntymäpäivät jäi vähän juhlimatta keskittyessäni vain ystäväni babyshowerjuhliin, joten nyt juhlittiin sitten oikein kunnolla.

Halusin päästä mahdollisimman helpolla ja juhlimme syntymäpäiviä yhtenä päivänä porrastaen sukulaiset ja ystävät. Täten riitti yksi kattaus ja yhdet tarjottavat eikä tarvinnut siivoakaan kun vain päivän päätteeksi. Ystäväni kun eivät ole sellaisia hienostelijoita että olisivat loukkaantuneet jo korkatusta synttärikakusta ja juhlimisen jäljistä. 😉

synttarit-1.jpg

synttarit-4.jpg

Tein kaikki juhlien tarjoiltavat itse, lukuunottamatta äitini viime hetkellä leipomia pullia, jotka olivat kyllä loistava lisä muuten suklaapainotteiselle menulle. Olen yleensä sellainen, että haluan tietyn väriteeman juhlille ja sitä sitten noudatetaan orjallisesti, mutta kun päädyin Tuomas Veturi kakkuun, oli väriteemasta luovuttava, sinisiä juhlia kun en halunnut. Parempi näin, koska olen aavistuksen kyllästynyt eräänlaiseen kilpailuun kenellä on hienoimmat ja koreimmat juhlat lapselle. Meillä siis todellakin mentiin koristeluiden osalta sieltä mistä aita on matalin enkä stressannut niitä liikaa.

Lautasliinat oli jääneet yli ystäväni babyshowerjuhlista, samoin katossa roikkuvat pompomit olivat olleet siellä jo kuukauden päivät. Paperilautaset ja -mukit hain Clas Ohlsonista, ensimmäiset jotka käteen osuivat ilman että niissä oli jotain kesäaiheisia printtejä. Paperipillitkin olivat babyshowerjuhlista ylijääneet.

synttarit-8.jpg

synttarit-9.jpg

synttarit-10.jpg

synttarit-13.jpg

synttarit-14.jpg

synttarit-19.jpg

synttarit-20.jpg

synttarit-21.jpg

synttarit-23.jpg

Tarjoiluista kuppikakut olivat Sunnuntain valmis suklaanmakuinen kakku- ja muffinssimix , johon lisätään vain öljy ja vesi, kuorrutteen tein itse. Tuo valmistaikina on todella hyvänmakuinen, eikä maistu lainkaan teolliselta. Cake popsit tein ylijääneestä kakusta, kun leikkasin sen 2:n muotoon. Siinä erinomainen idea muillekin, jotka suunnittelevat tuollaisia muotoonleikattuja kakkuja. Voileipäkakku oli juhlien ainoa suolainen tarjottava ja sen teko menee jo rutiinista. Resepti on Kinuskikissan lohivoileipäkakku ja sitä on tehty jo monen vuoden ajan kaikkiin sukujuhliin. Sen kohdalla koristelut meni kyllä niin viimetinkaan, että ei voi kehua.

synttarit-1.jpg

synttarit-2.jpg

synttarit-3.jpg

Juhlien bravuuri oli kuitenkin kakku, jota stressasin eniten ja syystäkin. Jo pelkkä kakkupohjan tekeminen oli melkoinen työ, siihen täytteet ja vielä koristelut. Kyseessä on elämäni toinen sokerimassakakku. Kakun koristelu oli ehdottomasti lempipuuhaani, sama kuin leikkisi muovailuvahalla. Sai oikein luvan kanssa lapsettaa. 🙂 Idea kakkuun on suoraan kopioitu Pinterestistä ja yritin matkia muutamaa samantyyppistä kakkua pienissäkin yksityiskohdissa. Jossain välissä tulin itsevarmaksi ja lähdin soveltamaan ilman, että toisella kädellä kokoajan kurkin mallia ja lopputuloksena umpeen muurattu tunneli. Haha. Tajusin tämän mokan vasta jälkikäteen, muurin olisi pitänyt tulla tunnelin reunoille, tietysti!

synttarit-21.jpg

synttarit-23.jpg

Uuvuttavin osa synttäreiden järjestämisessä ja juhlimisessa oli ehdottomasti tarjoilujen valmiiksi saattaminen ajoissa ja meillä menikin koko edellinen päivä näitä tehdessä sekä lauantai aamupäivä. Juhlien alkaessa olin jo poikki siitä kaikesta keittiössä kökkimisessä, mutta jaksettava oli vielä emännöidä. Kaverisynttärien startattua melkein hypin seinille, kun lapset juoksivat suklaisilla käsillä pitkin asuntoamme ja mietinkin päivän päätteeksi, että pitääkö jo seuraavat synttärit järjestää jossain muualla kun kotona. ;D

Tästä heräsikin kysymys, miten te suojelette huonekalujanne lastenkesteillä likaantumiselta vai onko se ihan sama? Jos vuodenaika olisi vähän kesäisempi, olisi helppo synttärit järjestää vaikka omalla pihalla, mutta vielä on vähän liian viileä kyllä sille.

Vesirokko

vesirokko-1.jpg

Tämä viikko on mennyt meillä vesirokkoa sairastaen. Maanantaina sain päiväkodista puhelinsoiton mahdollisesta epäilyksestä ja seuraavana aamuna näppylöitä olikin jo muuallakin kun vain taipeissa. Vesirokosta ollaan selvitty suhteellisen helpolla ja Elis on ollut koko viikon oma vilkas itsensä. Kuvat otettu vesirokon ensimmäisenä päivänä. Ihanat naapurit tarjosivat heti heiltä ylimääräiseksi jääneitä vesirokkovoiteita ja apteekista hain vielä nestemäistä Zyrteciä. Molemmat ovat auttaneet kutinaan todella hyvin ja kuume ei meitä olekaan vaivannut ollenkaan.

vesirokko-2.jpg

vesirokko-3.jpg

En ole ehtinyt päivittämään blogia koko viikkona, sen sijaan kamera on laulanut moneenkin otteeseen ja koneella odotteleekin läjä kuvia, jotta saisin muutaman kirjoituksen tehtyä. 🙂 Alkuviikosta vesirokon vaivatessa hellivät ilmat meitä ja ehdin aloittamaan projektin pinnatuolien maalaus. Sain heitettyä pohjamaalit neljälle tuolille ja nyt ne ovatkin sitten seisoneet pihalla, että ehtisin vielä maalata ne valkoiseksi. Päädyin maalaamaan kaikki tuolit nyt aluksi tylsästi valkoiseksi, mutta onneksi sen päälle on helppo maalata uudelleen jos innostunkin pastellin sävyistä.

vesirokko-4.jpg

vesirokko-5.jpg

vesirokko-6.jpg

Koko viikko on mennyt herkutellessa synttäreiltä jäänyttä suklaakakkua, joka oli siis netistä bongattu Devil’s food cake suklaakakku vadelma- ja suklaatäytteellä. Omasta kakusta tuli ehkä aavistuksen liian kuiva, vaikka kakun koristelut sujuukin, niin itse kakkupohjan onnistuminen onkin ihan oma taitolajinsa.

vesirokko-7.jpg

Synttäreitä edeltävänä päivänä juoksin äitini kanssa pitkin Espoota ostamassa meille pihakalusteita, jos säät olisivat suosineet niin vieraat olisivat voineet juoda kahvinsa pihalla. Olin netistä katsonut meille jo eräät Ikean terassikalusteet, mutta paikan päällä pöytä olikin aivan valtava, vaikka mitatkin olin siitä katsonut etukäteen. Niin jäi terassikalusteet ostamatta, mutta ehdotinkin äitille, että hakisimme purettavalta talolta (maininta täällä) vanha keltainen pirttipöytä ja nuo rottinkituolit olin sieltä käynyt jo pelastamassa aikaisemmin. Pelastin sieltä myös tuon puulaudan, muutamia puulaatikoita sekä tuon vanhan sinkkisen maitotonkan. Äitini sanoi vielä, että jotkut kivat tyynyt joissa olisi keltaista niin tuohon pöydän kaveriksi tuoleille ja kaapistahan löytyi vanhat Ikean tyynyt juurikin tätä varten.

vesirokko-8.jpg

vesirokko-9.jpg

vesirokko-10.jpg

vesirokko-11.jpg

Kotimme esittely

Sain maanantaina puhelinsoiton Eliksen päiväkodista, epäily vesirokosta. Noh, eilen se sitten räjähti ihan käsiin ja näppylät lisääntyy silmissä. Loppuviikko menee siis meillä kotona leväten, tässä nyt teille jo aikaisemmin luonnosteltu postaus meidän kotimme viivästyneestä esittelystä.

Olen unohtanut kokonaan esitellä kotimme täällä oman blogin puolella. Sen sijaan kotimme pääsi esittelyyn Rauharentola -blogin Bloggaajan kotona postaussarjassa. Osa lukijoista jutun onkin lukenut ja jaoin linkin postaukseen Facebookin puolella, mutta niille jotka sitä eivät ole vielä nähneet, niin jaan sen tännekin. 🙂 Alkuperäiseen juttuun pääset täältä, mutta jaan kuvat myös tänne omaan blogiini samojen tekstien kera. Kiitos Satu kun pääsimme vierailemaan blogissasi. 🙂

Kotimme löytyy nykyään myös Styleroomista ja Styleroomissa ihastuttiinkin jo meidän makuuhuoneen meikkipöytään niin, että he jakoivat sen Facebook-sivullaan. 🙂 Jos Styleroom ei ole teille tuttu, niin suosittelen tutustumaan. Sieltä löytyy aivan uskomattoman ihania inspiskuvia kodin eri tilojen sisustukseen ja niitä pystyy sitten itselleen tallentamaan omiin leikekirjoihin ja kommentoida ja kysellä käyttäjiltä, jos jokin sisustusratkaisu mietityttää esimerkiksi materiaalihankinnat jne.

Tässä siis meidän koti tarinan kera:

Tervetuloa lapsuudenkotiini.

Tässä paritalohuoneistossa asustaa meidän kolmihenkinen perhe sekä cockerspanieli. Muutimme vastikään ensimmäiseen ihan omaan asuntoomme, mutta tämäpäs ei olekaan minun ensimmäinen kerta kun täällä asun, vaan kyseessä on lapsuudenkotini, jonka ostimme nyt meidän perheelle 20 vuoden jälkeen. Kotimme koostuu kolmesta makuuhuoneesta, olohuoneesta, keittiöstä, erillisestä wc:stä, kylpyhuoneesta sekä reilunkokoisesta käyttöullakosta. Käyttöullakolla sijaitsee meidän ns. kotiteatterihuone sekä työhuoneemme. Lisäksi meille kuuluu ihana aurinkoinen, aidattu piha. Asuntokaupat tehtiin jo viime vuoden puolella, joten aikaa on ollut suunnitella ja sisustaa kotiamme mielessäni ja into piukeena olenkin odotellut, että pääsen toteuttamaan kaikki sisustushaaveet. Toki ne sisustushaaveet ovat tuossa ajassa ehtineet jo muuttuakin useampaan otteeseen ja juuri palaamaltamme Thaimaan matkalta sain runsaasti uusia ideoita toteutettavaksi, kun altailla oli aikaa selailla Pinterestiä. 🙂

Kotimme on vain osittain esittelykelpoinen, nimittäin olemme juuri aloittamassa kylpyhuoneremonttia, joka onnellisten sattumusten summana päästäänkin aloittamaan jo nyt, vaikka tarkoitus oli odotella vielä ainakin syksyyn saakka. Myöskin kun neliöiden määrä edellisestä kodistamme kasvoi reilulla 30 neliöllä, voitte arvata ettei kaikkia niitä neliöitä noin vain täytetä, paitsi romulla. Siispä yksi makuuhuone toimii tällä hetkellä eräänlaisena varastona kaikelle sille tavaralle, jolle vielä ei ole löytynyt sitä oikeaa paikkaa uudesta kodista.

koti-1.jpg

koti-2.jpg

koti-3.jpg

koti-4.jpg

Eliksen huone säilyi melkolailla samannäköisenä kun se oli aikaisemminkin, ainoastaan verhot sekä eräs DIY-juttu vielä uupuu huoneesta ja ne saadaankin paikoilleen tässä kevään aikana. Tuo sininen rullaverho jäi vanhoilta asukkailta ja se onkin jä poistettu sieltä ja tilalle laitettu Ikean valkoinen pimennysrullaverho. Väritys huoneessa on ollut Eliksen syntymästä saakka keltainen, eikä se ole menossa mihinkään, olemme siihen ihastuneet edelleen ja se sopii huoneeseen mainiosti. Eliksen huoneessa on oma vaatehuone, jonne on saatu jemmattua vaatteiden lisäksi kaikki vauvaiän tavarat sekä joitain leluja, joille ei huoneessa ole tilaa.

koti-7.jpg

koti-9.jpg

koti-10.jpg

koti-11.jpg

koti-12.jpg

koti-13.jpg

koti-14.jpg

koti-15.jpg

Meidän makuuhuone koki muuton myötä suurimman muodonmuutoksen ja romanttisesta ja tummanpuhuvasta huoneesta tulikin valoisa ja luonnonläheinen. Ostimme sinne uuden sängyn Ikeasta, kattovalaisimen Kodin1:stä ja maton VM Carpetista. Tuunasin Clas Ohlsonin valikoimasta meille seinälamput, jotka ovat vielä valokatkaisijoita vaille valmiit. Valokatkaisijat vaihtuikin viime viikolla kaukokytkinsarjaan ja saamme nyt kätevästi pienellä kaukosäätimellä sammutettua valot. Pellavalakanoille olen aivan myyty ja oikeastaan niiden ympärille koko huoneen sisustus on suunniteltu. Peilipöydän hankin Torin kautta jo syksyllä ja siihen vaihdan vielä vetimet ja päällystän uudelleen siihen kuuluvan rahin, joka on piilotettuna vaatekaappiimme. Yöpöytinä toimii tällä hetkellä meidän vanhat Ikean puujakkarat, koska en ole päättänyt vielä millaiset yöpöydät meille haluan. Mielestäni makuuhuoneen toteutus onnistui loistavasti ja on juuri sellainen kun mielikuvissani.

koti-26.jpg

koti-30.jpg

koti-33.jpg

koti-34.jpg

koti-35.jpg

Olohuoneemme on meidän kodin sydän ja siellä vietetäänkin eniten aikaa, luonnollisesti. Jouduimme hankkimaan uuden sohvan, koska meidän aikaisempi sohva ei takan paikan vuoksi sopinut enää tänne. Pitkän pähkäilyn jälkeen päädyin hankkimaan meille Adean Band -sohvan ja hyvä niin. Nojatuoli on Ikean valmistuksen lopetettua mallistoa, jonka löysin Torista, sohvapöytinä on Hayn Trayt sekä sivupöytänä Hayn DLM. TV-taso tulee vielä jossain välissä vaihtumaan ja televisio mahdollisesti kiinnitetään seinään. Huoneen nurkasta löytyy ihana Lundian lipasto, jonka ostin viime kesänä ja lattiavalaisimena pitkän harkinnan tuloksena Elloksen Rossy-valaisin.

koti-25.jpg

Tarjotinvaunu on olohuoneen uusin tulokas, se on Ikeasta ja siihen koivuvaneritasot haettiin Bauhausista. Tuunausidea on lainattu Valkoinen Harmaja -blogista ja valkoisten tasojen sijaan nuo koivuvanerit istuu meidän kotiin kuin nenä päähän.

koti-39.jpg

koti-41.jpg

koti-42.jpg

koti-37.jpg

Keittiön tasoja koristaa Annon kipot ja kupit. Välitilan valaistus on mielestäni aivan ihana ja usein iltaisin pidänkin vain sitä päällä kattovalaisimen sijaan. Meidän pinnatuolit ovat tällä hetkellä kunnostettavana, joten ruokailutilaa en voi paljastaa, mutta sen pääset näkemään kevään aikana blogissani.

Mitäs tykkäätte kodistamme? 🙂

Fiiliskuvia viime viikolta

Viime viikko meni jotenkin aivan hujauksessa stressaten Eliksen syntymäpäiväjuhlia ja kakun onnistumista, turhaan. Instagramia seuraavat ovatkin jo nähneet tekeleeni, joka yllätti itsenikin onnistumisellaan. Tuomas Veturi kakunkoristeen olin tehnyt jo valmiiksi heti alkuviikosta, jonka jälkeen kävin haalimassa Confetista erivärisiä sokerimassoja itse kakun tekoon. Kakusta ja muista syntymäpäivien tarjoiluista tulee vielä kuvapläjäys blogiin, mutta tässä hieman fiiliskuvia viime viikolta.

eteinen-2.jpg

Aivan upea tuo ulko-oven ikkunasta paistava aamuaurinko, joka valaisee koko eteisen. Toivottavasti tällaisista aamuista päästään pian nauttimaan yhä enemmän.

pojat-2.jpg

Poikkeuksellisesti yhtenä iltana jäin yksin valvomaan telkkarin ääreen, kun molemmat mieheni vetelivät jo sikeitä. He olivat niin suloinen näky, että piti ottaa kuva. Tuo taisikin olla viimeinen ilta, kun Elis halusi meidän sänkyyn nukkumaan. Hänestä kasvoi yhtäkkiä iso poika ja on halunnut joka ilta omaan sänkyyn… Nyyh!

kayttoullakko-1.jpg

kayttoullakko-2.jpg

kayttoullakko-3.jpg

Meidän käyttöullakon kattoikkunat valaisevat tilan niin kauniisti aurinkoisina päivinä, että siitäkin piti ottaa kuva kun olimme aloittamassa elokuvan katselua Eliksen ollessa päiväunilla. Meidän hauva siellä teki jo pesää itselleen valmiiksi. Meidän vanha sohva löysi paikkansa käyttöullakolta, en raaskinut myydä sitä kun se vihdoin ja viimein saatiin valmiiksi. Toisella puolella on työpisteeni ja välissä rappuset.

Näiden kuvien ääreltä toivotan aurinkoista alkavaa viikkoa kaikille. 🙂

Jos….

Perjantain kunniaksi hieman haaveilua. Jos minulla olisi rajattomasti rahaa, haluaisin yhden tuolin. Tai kaksi. Tai jommankumman edes. Mitäs tunteita nämä teissä herättävät? 🙂 Mukavaa viikonloppua kaikille kurjasta kelistä huolimatta, meillä syödään herkkuja niin että napa raikaa!

December_01.jpg
Nikari December XL Chair

119615768_1.jpg?width=769&height=1026
Carl Hansen & Son Wishbone chair

Pissakakkajuttuja

synttarit-12.jpg

Kuten otsikkokin kertoo, niin nyt on vuorossa pissakakkajutuilla höystettynä kertomusta meidän 2-vuotis synttärivalmisteluista. Meillä siis juhlitaan tulevana lauantaina synttäreitä! Jos pissakakkajutut ällöttää, niin suosittelen jättää jutun lukematta. 😀

Olen jo varmaan puoli vuotta miettinyt minkä kakun teen tänä vuonna, viime vuonna meillä oli Paavo Pesusieni ja tänä vuonna halusin vielä haastaa itseäni lisää. Eliksellä ei ole ollut varsinaista kiinnostuksen aihetta, kunnes viime hetkillä ykköseksi kiri Tuomas Veturi. No Tuomas Veturi kakkuhan meille sitten tulee, eikä tietenkään sieltä helpoimmasta päästä. Noh, siitä lisää sitten juhlien jälkeen.

Toissapäivänä googlettelin meille jotain herkullista suklaakakkua ja silmiini osuikin aika mehevä kakku, siitäkin lisää juhlien jälkeen niin jää vieraille jotain yllätyksiä. Tein kuitenkin eilen yhden koeversion kakkupohjasta (Instagram seuraajat jo siitä tietävätkin), olisin tietty pakastanut sen lauantaita varten jos olisi onnistunut, mutta ei pelkoa siitä. 😀 Olin lukenut ohjeet niin pieleen, mutta sille on syynsä! Tässä siis pissakakkajuttuja (sori Elis, jos nämä kantautuvat korviisi kun olet isompi).

Meillä on yritetty jo pitkään harjoitella potan käyttöä tuloksetta, kunnes Thaimaan reissun jälkeen Elis ihan omasta aloitteesta innostui potasta ja pöntöstä. Mitään ei sinne ole vielä tullut, kunnes eilen! Eliksellä oli ollut jo monta päivää vatsa todella kovalla ja itkua vääntäen hän on maannut lattialla sykeröasennossa. Eilen hain kaupasta vihdoin ja viimein kaksi purkkia luumusosetta ja johan kone käynnistyi. Annoin jostain syystä Eliksen olla ilman vaippaa siinä samalla kun touhusin kakkutaikinan parissa. Yhtäkkiä Elis huusi ”kakka” ja menin paniikissa katsomaan onko hän pilannut kenties sohvani tai mattoni, mutta kakka olikin potassa ja melkoinen kakka olikin (tässä kohtaa rumpujen pärinää ja isoja taputuksia ensimmäisen pottasaavutuksen johdosta)! Noh, siitä sitten riemusta soikeina mentiin yhdessä pesemään peppua (ja jalkoja, olihan sitä jotenkin sinnekin joutunut) ja kun palasin olohuoneeseen hakemaan pottaa, oli se tyhjentynyt itsestään. Syyllinen löytyi nopeasti, kun vieressä eräs karvaturpa nuoleskeli suunpieliään. Lensi muuten niskapersotteella hyvin nopeasti pihalle. Olin juuri takapihalla juttelemassa naapurini kanssa, kun kuulin Eliksen itkevän ja menin katsomaan, niin hänellä oli taas jalat aivan kakassa. Annoin Eliksen olla edelleen ilman vaippaa ja kakkaahan tuli lisää, oikein monen päivän edestä. Jälkimmäisillä kerroilla se tosin tuli keittiön lattialle, koska potta odotti vessassa likaisena. Tässä kohtaa asiaa ei todellakaan lohduttanut se, että meillä aloitettiin juuri eilen kylpyhuoneremontti ja suihku oli pois pelistä.

Koekakku saatiin tehtyä, mutta pieleenhän se meni koska oli pari muuttujaa matkassa. 😀 Toivottavasti lauantaina on vähän parempi onni, mutta hei meidän lapsi osaa käydä potalla!

Tekemistä taaperon kanssa Thaimaassa

Vielä ainakin yksi kirjoitus Thaimaan reissusta olisi takataskussa, kuvia kun tuli räpsittyä se 1500 kappaletta, niin jotenkinhan niitä pitää saada tänne ympättyä. 😉

Jos pelkkä löhöily altailla alkaa kyllästyttää, järjestetään Thaimaassa jos jonkinlaista reissua. Sanomattakin on selvää, että taapero rajoittaa tekemistä ja menemistä reissussa. Meidän piti miettiä kaikki aktiviteetti sen mukaan, soveltuuko se taaperon kanssa. Koettiin sekä onnistumisia ja epäonnistumisia, hermojen kiristelyä sekä ihania hetkiä, joihin voi palata myöhemmin valokuvia katsoen kun aika kultaa muistot.

Koska miehelleni oli iso kynnys lentää näin kauas, halusi hän ottaa reissusta kaiken irti. Hieman eripuraa tämä aiheutti ajoittain, kun itse yritin järkeillä reissuja sen mukaan miten Elis jaksaa ja pärjää, mutta lopulta päästiin aina yhteisymmärrykseen.

Kävimme ratsastamassa norsuilla viidakossa, päivän kestävällä snorklausreissulla kauniilla, asumattomalla Tachai-saarella ja päiväreissulla Phuketissa, joka sisälsi shoppailua Patong Beachilla, Big Buddhan luona vierailua sekä Butterfly Gardenissa perhosia ihastelemassa. Tässä hieman tragikoomisesti kerrottu meidän retkistä.

Itse tiesin aiemmasta kokemuksesta norsuratsastuksen olevan yllättävänkin jännittävää, mutta mieheni halusi ehdottomasti päästä sen kokemaan. Finnmatkat suositteli kokemusta myös perheen pienimmille, joten ajattelin tämän ehkä olevan hieman turvallisempaa maastoa. Näin ei kuitenkaan ollut, vaan itseäni jännitti jo heti alkumetreiltä saakka ja kylläpä jännitti miestäkin. Meille myytiin banaaneja syötettäväksi norsulle ja täysin aavistamatta mieheni käskettiin siirtyä norsun niskan päälle istumaan antamaan niitä banaaneja. Miten hitossa se onnistuisi pieni lapsi sylissä horjuvan norsun selässä. Pienen paniikin saattelemana saimme jotenkin liikuteltua itseämme niin, että mieheni pääsi pois penkistämme ilman että Elis tai laukkuni tippui kyydistä. Jyrkkää rinnettä jatkettiin hetki niin, että mieheni istui edelleen norsun niskan päällä, kunnes lopulta Elis alkoi itkemään aivan hysteerisesti isin perään ja pyysimme saada mieheni takaisin penkille istumaan. Hetken aikaa matka jatkui ihan ok, kunnes siirryimme tulemaan samaa jyrkännettä alaspäin, joka sai lopulta koko perheen lievään paniikkiin. Hengissä kuitenkin selvittiin ja saimme koko reissun parhaimman ruoan vesiputousten luona, massaman curry kanaa. Nam!

norsusafari-1.jpg

norsusafari-3.jpg

norsusafari-4.jpg

norsusafari-5.jpg

norsusafari-6.jpg

norsusafari-7.jpg

norsusafari-8.jpg

norsusafari-9.jpg

norsusafari-10.jpg

norsusafari-11.jpg

waterfall-10.jpg

waterfall-3.jpg

waterfall-8.jpg

waterfall-1.jpg

waterfall-6.jpg

waterfall-5.jpg

waterfall-4.jpg

waterfall-9.jpg

waterfall-7.jpg

waterfall-11.jpg

waterfall-12.jpg

Muutaman päivän toipumisen jälkeen varasimme uuden reissun kauniille asumattomalle saarelle, jossa pääsi snorklaamaan, nauttimaan auringosta ja turkoosista merivedestä sekä lukemattomista japanilaisista selfiekeppeinensä. Matka alkoi aikaisin aamulla auringon vasta sarastaessa. Ajomatka satamaan oli aivan järkyttävä, kun kuski kaahasi tuhatta ja sataa mutkaista tietä ja lopputuloksena Elis meni niin huonovointiseksi, että oksensi. Sama vointi jatkui speedboatilla, mutta onneksi Elis nukahti veneeseen ennen kuin olo meni kurjemmaksi. Sen sijaan kokonainen japanilaisperhe oksenteli vieressämme. Perille päästyämme pääsimme snorklailemaan tunniksi (lue: mies snorklasi ja minä istuin veneessä Eliksen kanssa) ja tästä sitten rannalle syömään ja ihastelemaan maisemia. Ruoka oli mainosflyerissa kuvattu todella herkulliseksi mitä se ei todellisuudessa ollut ja nälissämme sitten siellä koitimme keksiä tekemistä. Rannan hiekka oli aivan silkkisen pehmeää ja siitä innostui Elis niin, että sitä oli sitten ihan joka paikassa. Jossain kohtaa reissua olin aivan loppu ja halusin vain päivän päättyvän. Jännitin vielä aivan kamalasti paluumatkaa, mutta se meni väsymyksestä ja nälästä kärsien nukkuen. Nyt voidaan sitten niitä kuvia ihastella ja muistella, että olipas mukava reissu. ;D

taichi-1.jpg

taichi-6.jpg

taichi-2.jpg

taichi-3.jpg

taichi-4.jpg

taichi-5.jpg

taichi-7.jpg

taichi-8.jpg

taichi-9.jpg

taichi-10.jpg

taichi-11.jpg

taichi-12.jpg

taichi-13.jpg

taichi-14.jpg

taichi-15.jpg

taichi-16.jpg

taichi-17.jpg

taichi-18.jpg

taichi-19.jpg

taichi-20.jpg

taichi-21.jpg

taichi-22.jpg

taichi-23.jpg

taichi-24.jpg

taichi-25.jpg

Viimeisenä reissuna varasimme päivän shoppailumatkan Phuketiin ja päätimme samalla katsastaa muutaman Phuketin nähtävyyden. Kuten arvata saattaa, ei sekään sujunut ongelmitta. Ensinnäkin minibussin varaaminen maksoi aivan törkeästi ja määränpäät Phuketissa piti päättää etukäteen. Ylimääräiset tunnit veloitetaan päälle jos reissu syystä tai toisesta venyy. Yritin kysellä matkan myyjältä hyvää shoppailupaikkaa ja yhteistuumin päädyimme Central Festivaliin. Koitti reissupäivä ja innokkaasti lähdimme kohti Phuketia, ensimmäisenä stoppina Butterfly Garden. Itse paikka oli upean näköinen, mutta jopa Khao Lakin pienemmässä puutarhassa oli hienompi ja monipuolisempi valikoima nähdä perhosia. Sen jälkeen kuski vei meidät Central Festivaliin. Shoppailut loppui lyhyeen ja se stoppi kesti korkeintaan viisi minuuttia kun hän jätti meidät ostoskeskuksen parkkihalliin, nostimme rattaat autosta ja astelimme sisään ja kurvasimme rattaiden kanssa takaisin autolle. Fail! Kyseessä ei ollut todellakaan turisteille tarkoitettu kauppapaikka. Noh, jos joku on siellä käynyt, niin tietää kyllä mistä puhun. Me halusimme päästä markkinoille, jossa pääsee shoppailemaan sitä turistikrääsää ja tuliaisia ja tinkimään! Siinä oltiin jo melkein riitelemässä mieheni kanssa, koska taksikuski ei osannut sanaakaan englantia ja olimme aivan epätoivoisia miten saamme hänelle selitettyä että haluamme pois sieltä ja jonnekin muualle. Muistin, että Patongilla on meidän tarpeisiin nähden ihan hyvät shoppailumahdollisuudet ja tomerasti marssin kuskin luokse ja hoin ”No good here, Patong!” Hahah. Kyllähän kuski sitten ymmärsi että halusimme pois sieltä ja sen sijaan Patongille ja sinne menimme. Huokasimme helpotuksesta ja saimme rahoillemme vastinetta. Tämän jälkeen ajoimme vielä katsomaan Big Buddhan vuoren päällä ja sen jälkeen takaisin hotellille. Juuri ennen Phuketin rajan ylittämistä alkoi tiellä hirveä härdelli ja kaikki autot meidän menosuuntaan pysäytettiin tien sivuun, jonka jälkeen kymmeniä poliisiautoja ja ambulansseja siinsi ohitsemme. Kun pääsimme jatkamaan matkaa, vain hetkeä myöhemmin koko liikenne oli pysähtynyt. Katsoin kelloa kun minuutit kuluivat ja meidän maksama aika ylittyi ja epätoivoisina mieheni kanssa mietimme, että tästä jos joudumme maksumiehiksi niin ei jumaleissön. Ja niin vain kun hotellille pääsimme, ainoa kerta kun taksikuski osasi jotenkuten englantia, oli kun hän vaati meiltä ylimääräistä 200 bahtia ylittyneestä ajasta. Jankkasimme ja jankkasimme hänen kanssaan, että ei ole meidän vika että liikenteessä oli ongelmia, lopputuloksena maksoimme 100 bahtia.

phuket-17.jpg

phuket-14.jpg

phuket-11.jpg

phuket-7.jpg

phuket-5.jpg

phuket-4.jpg

phuket-1.jpg

phuket-32.jpg

phuket-30.jpg

phuket-27.jpg

phuket-24.jpg

phuket-62.jpg

phuket-61.jpg

phuket-60.jpg

phuket-51.jpg

phuket-45.jpg

phuket-66.jpg

Tällaiset reissut siis meillä. Otsikkona oli tekemistä taaperon kanssa ja näistä kahta jälkimmäistä voin hyvinkin suositella koko perheelle, vaikka meillä nyt tuntuikin olevan epäonnea mukana. Norsulla ratsastaminen ei mielestäni sovi todellakaan noin pienen kanssa, vaikka sitä kaikki sanoivatkin että sopii. Ennemmin vien vaikka lapseni tuolle snorklausreissulle, mitä he taas eivät välttämättä suositelleet pienen kanssa tehtäväksi.

Toivottavasti näistä kertomuksista on jotain hyötyä niille, jotka ovat Thaimaan matkaa miettineet taaperon kanssa ja mielelläni vastaan myös muihinkin reissua koskeviin kysymyksiin. Myös muutamat asupostaukset on vielä tulossa, koska aika ahkerasti vaadin miestäni kuvailemaan itseäni tuolla reissulla. 🙂