Ajattelin kokeilla heittää pallon teille lukijoille ja antaa teidän päättää seuraavan postauksen aihe, kysymällä Facebookissa kiinnostaako teitä nähdä ensin Hakolan uusi sohvamme vai viimeisin jakkaratuunaukseni. Kumpikaan ei saanut suosiota ja päätinkin sitten julkaista ensin oman postaukseni koskien meidän Lumoblogien marraskuun haastetta.
Marraskuun #lumohaasteena meillä oli valoa pimeään eli kuinka kutistaa kaamos. Alunperin mulla oli idea ihan toisenlaisesta postauksesta, jakaa ihania vitamiinipommismoothiereseptejä, joilla todellakin kukistetaan kaamos! Se olisi kuitenkin vaatinut enemmän taustatyötä, koska en ole mikään vitamiinien asiantuntija enkä tiedä mistä hedelmistä ja marjoista saadaan mitäkin ja mihin ne sitten auttavat. 😀
Sitten vastaani osui todella houkutteleva postausaihe, joka sopikin haasteeseen ihan loistavasti. Olimme nimittäin Eliksen kanssa viikonloppuna vanhempieni luona kylässä ja siellä oli suursiivous menossa, tavaraa lenteli roskikseen ja minä himohamstraaja yritin pelastaa sitä rojua minkä kerkesin. No pelastin lopulta vain yhden laturin ja yhdet ulkojouluvalot ja siitä se ajatus sitten lähti.
Innostuin samantien kotiin päästyämme asentamaan niitä takapihallemme. Ja eihän se siihen jäänyt, vaan kävin varastosta kaivamassa loputkin joulukrääsät ja koristelin koko kotimme joulumoodiin. Empä ole koskaan ennen laittanut jouluvaloja vielä marraskuun puolella. Sen sijaan olen märehtinyt siinä synkässä pimeydessä kiukutellen hukassa olevaa joulufiilistä.
Siinä sitten fiilistelin joulutunnelmaa ja tajusin, että se marraskuun tuoma ankea pimeys oli poissa ja mielen oli vallannut hyvä lämmin tunnelma. Sattumalta vielä myöhemmin illalla juttelin äitini kanssa puhelimessa tästä nimenomaisesta pimeyden tuomasta väsymyksestä ja masennuksesta ja hän siellä haukotteli ja voivotteli. Minä siinä sitten ärsyttävänä, ylipirteänä vastasin, että ei meillä vaan kun iskin jouluvalot paikoilleen!
Aivan käsittämätöntä miten paljon muutamat jouluvalot ja kynttilät tekee mielelle. Enkä tajunnut sitä itsekään ennen kuin ne valot oli laitettu. Pimeys ei haitannut enää ollenkaan, vaan oikeastaan pidin siitä. Oli ihanaa istua pelkissä jouluvalojen luomassa valossa ja kynttilöiden tuomassa lämmössä. Meillä ollaan siis jo ihan joulutunnelmissa ja pieni sisäinen tonttuni on herännyt. Enää puuttuu joulumusiikki, mutta ei nyt ihan vielä mennä siihen. 😉
