Kohti uutta vuotta

iltapaiva-41.jpg

Tänään on 29-vuotis syntymäpäiväni. Jee! Viimeinen vuosi kakskymppisenä hurahtaa käyntiin siis tästä ja seuraavan kerran luku alkaakin kolmosella ja juhlitaan pyöreitä. Synttäreistä huolimatta ei tämä päivä poikkea mitenkään normaalista, aamupäivä töissä ja iltapäivä kotosalla Eliksen kanssa.

Huomenna juhlitaan uutta vuotta ja saas nähdä lähdetäänkö mihinkään vai ollanko silloinkin vain perheen kanssa kotona. Ajatuksena oli kyllä kokoontua yhteen muutaman ystäväni ja heidän perheensä kanssa. Ihanaa kun yhä useampi alkaa olla perheellinen, niin nämä juhlapäivätkin menee samoissa merkeissä eikä tarvitse katkerana jäädä kotiin, kun muut laittaa jalalla koreasti.

Eilen oli aivan uskomattoman kaunis ilma ja lähdimmekin Eliksen kanssa heti aamupäivästä ulkoilemaan. Päätin napata myös kameran mukaan, toiveena saada kivoja kuvia Eliksestä. Homma meni kyllä ihan reisille, koska en saanut koiraamme sidottua mihinkään ja oli vaikea kuvata pitämällä hihnaa toisessa kädellä. Myöskään Elis ei ollut kovinkaan yhteistyökykyinen, vinkui ettei saa kuvaa.

Nyt lähden hakemaan postista toissapäivänä(!?!) netistä tilaamiani Nespresson kahvikapseleita meidän UMilk -koneeseen ja nauttimaan synttärieni kunniaksi oikein kunnon sumpista! Hankin vuosi sitten tuon UMilkin meille Stockalta alennuksesta ja alkupaketin mukana tulleiden kahvien jälkeen en ole saanut aikaiseksi tilattua niitä lisää, joten vuoden päivät on tuo kone ollut käyttämättä.

Toivotan jo nyt kaikille oikein mukavaa ja railakasta uutta vuotta, en varmaan ehdi tässä postailemaan ennen vuoden vaihdetta. <3

iltapaiva-10.jpg

iltapaiva-20.jpg

mina-1.jpg

iltapaiva-25.jpg

iltapaiva-29.jpg

iltapaiva-36.jpg

iltapaiva-5.jpg

iltapaiva-42.jpg

iltapaiva-43.jpg

Uusia kuvia lastenhuoneesta

eliksenhuone-1.jpg

En ole aikoihin kuvannut Eliksen huonetta tänne blogiin, mutta eipä siellä ole mitään muutostakaan tapahtunut. Nyt joulun jälkeen intouduin kuitenkin siivoamaan siellä ja vaihtamaan vähän järjestystäkin. Mitään radikaalia muutosta ei tapahtunut, mutta vein Ikean Lack-pöydän sieltä pois, jotta saatiin tilaa jääkiekkopelille. Halusin jääkiekkopelin nimittäin pois olohuoneestamme, mutta katsotaan nyt kauanko se tuolla pysyy omalla paikallaan.

Huone on sikäli juuri sellainen kun haluaisinkin ja siksi sitä ei olla muuteltu mitenkään muuttomme jälkeen, mutta pientä viilausta vaille se kyllä on. Niin kun kaikki tilat taitaa aina vähän ollakin. 🙂 Tauluille olen yrittänyt jo pidempään saada aikaiseksi hankkia tauluhyllyn, mutta muistaakseni Ikean leveinkään tauluhylly ei ole tarpeeksi leveä ja siksi sen hankkiminen on venynyt. Koska ongelma on jäänyt ratkaisematta, lojuvat taulut edelleen hyllyjen päällä, ehkä ne pitäisi vaan ronskisti kiinnittää seinään.

Jonkinnäköiselle seinähyllylle olisi myös tarvetta, sen verran paljon huoneessa on kaikennäköisiä ”koriste-esineitä” eli krääsää, mitkä ei sovellu ainakaan vielä Eliksen käsien ulottuville. ;D

eliksenhuone-2.jpg

eliksenhuone-3.jpg

eliksenhuone-5.jpg

eliksenhuone-10.jpg

eliksenhuone-11.jpg

avaruusalus-1.jpg

Ohi on

jouluvalot-6.jpg

Joulu on nyt juhlittu ja sama tyhjä mutta huojentunut olo on taas täällä. Olen vanhemmiten alkanut huomaamaan itsessäni vanhempieni kaltaisia piirteitä, juhlapyhät eivät vain ole meikäläisen juttu. Siksi myös varasin meille ruotsinristeilyn joulupäivästä tapaninpäivään, jotta päästiin karkuun sitä ahdistavaa tunnelmaa, kun kaikkialla on ihan hiljaista ja pitäisi vain rauhoittua kotona. En osaa rauhoittua enkä osaa vain olla.

Valitettavasti meidän joulu meni vähän ikävissä tunnelmissa muutenkin, nimittäin miehelläni nousi jouluaattona 40 asteen kuume. Siitä huolimatta tsemppasimme itsemme mieheni isovanhempien luokse syömään ja vastaanottamaan joulupukkia.

Risteilymme menomatkalle sattui todella kova myrsky, tuntuu että keikkuu vieläkin ja eilinen sekä tämä päivä on mennyt vellovissa tunnelmissa mahassa. Lähipiirissä on vatsatautikin liikkunut, joten toivon ettei tämä tästä ylly moiseksi, vaan johtuisi juurikin tuosta laivan keinumisesta.

Ostin viime viikolla Kodin1:stä ihanat paperipallovalot, jotka sopivat vaikka joulu on jo ohi. Meillä ei ole vielä kotia riisuttu joulusta, olen niin ihastunut tämän vuoden joulukoristeisiimme, että katsotaan millon raaskin ne siivota pois. Jouluvalot saavat mielestäni jäädä pidemmäksikin aikaa, ne piristävät tätä pimeää vuodenaikaa.

Palailen vielä myöhemmin risteilyymme ja joululahjoihin. Yksi joululahjoistani liittyy kuvissa näkyvään Stringiin, saatatte sen arvatakin. Ylihuomenna on synttärini ja täytän 29 vuotta. Ikäkriisi painaa päälle, en olisi ikinä uskonut mutta niin vain on. Suunnittelen jo kaikennäköisiä toimenpiteitä kasvoilleni, mutta toivottavasti ei niihin tarvitse turvautua. ;D

jouluvalot.jpg

Oi kuusipuu

joulukuusi.jpg

Viikonloppuna joulutunnelma kruunattiin kotona, kun haimme kuusen ja koristelimme sen. Oman lapsuuden jälkeen kyseessä on ensimmäinen oikea kuusi omassa kodissani. Mielikuvissa oli lumiset maisemat ja yhdessä perheen kanssa kelkalla haetaan kuusi kotiin. Sen sijaan haimme kuusen vesisateessa autolla Bauhausista.

Yllätyin Bauhausin kuusista, ne oli todella kauniita ja iski oikein valinnanvaikeus paikan päällä. Odotin, että monen kympin hintaerolla Bauhausin kuuset olisivat ihan kamalia, mutta päin vastoin. Meille löytyi ainakin ihan mieletön yksilö ja vain 15 eurolla.

Haettuamme kuusen, laitoin sen terassille ämpäriin imuttelemaan vettä ja sillä välin askartelin nauhan häistämme ylijääneistä kartongeista. Ympyräleikkurilla ensin vino pino valmita ympyröitä ja sitten ompelukoneella hurautin niistä nauhan.

Viime viikolla olin äitini mukana Stockmannilla etsimässä muutamia joululahjoja ja itse kiinnitin heti katseeni upeisiin joulukoristeisiin, jotka oli vielä -30% alennuksessa. Enhän voinut olla ostamatta muutamaa spesiaalia koristetta niiden tavallisten ja tylsien koristeiden joukkoon.

Enää yksi yö jouluaattoon. Meillä on tänä vuonna vähän erilainen joulu, nimittäin omat vanhempani karkasivat Espanjan aurinkoon ja lämpöön ja itsekin suuntaamme joulupäivänä nokkamme kohti Tukholmaa ruotsinristeilyn merkeissä. Jouluaatto vietetään vielä mieheni isovanhempien luona syöden ja lahjoja availlen.

Näihin kuviin ja tunnelmiin toivotan kaikille ihanaa joulua! <3

joulukuusi-11.jpg

joulukuusi-4.jpg

joulukuusi-6.jpg

joulukuusi-4.jpg

joulukuusi-6.jpg

joulukuusi-19.jpg

joulukuusi-3.jpg

joulukuusi-8.jpg

joulukuusi.jpg

joulukuusi-10.jpg

joulukuusi-11.jpg

joulukuusi-13.jpg

joulukuusi-14.jpg

joulukuusi-15.jpg

joulukuusi-16.jpg

joulukuusi-16.jpg

Joululahjat päiväkotitädeille

paivakotiin-4.jpg

Tänä vuonna oli ensimmäinen kerta kun jouduin itsekin sen dilemman eteen, mitä ostaisi päiväkodin hoitajille? Monet taitaa kamppailla saman probleeman kanssa. Meillä päädyttiin tekemään joululahjat itse, vähän puolivahingossa kyllä.

Erään pitkältä tuntuneen viikon loppupuolella yritin epätoivoisesti keksiä meille iltapäiviksi tekemistä Eliksen kanssa ja Pinterest kävi taas kuumana askarteluideoista. Meidän materiaalivarastot olivat vain niin surkeat, että tuntui jo mahdottomalta keksiä tekemistä. Sitten muistin taikataikinan ja päätin kokeilla sen valmistamista.

Intouduin sitten muovailemaan ihan todenteolla, kokeilin erilaisia pöllöfiguureita ja tein muutaman joulukoristeen Iittalan kastehelmituikkua käyttäen. Olin jo pitkään halunnut tehdä kastehelmikoristeltuja joulukoristeita ja niistä tulikin todella kivoja.

Melkein heti keksinkin, että näistä saisi oivat joululahjat päiväkodin hoitajille ja ei muuta kun uutta taikataikinaa valmistamaan. Koska taikataikina jää hieman kellertäväksi kuivuttuaan, halusin vielä upgreidata lahjoja ja päätin liukuvärjäystekniikalla spreijata ne hopea-valkoisiksi. Ihan mainio idea, niistä tuli todella kauniit sen jälkeen.

Elis pääsi mukaan askarteluihin ja jättämään lahjoihin oman käden jälkensä. Lisäksi taiteiltiin joulukortit ja kiinnitettiin koristeet kortin sisäaukeamalle.

Olin vain tietysti unohtanut milloin päiväkoti sulkee ovensa ja meni kyllä niin viime tinkaan lahjojen antaminen, vain yksi hoitaja oli enää paikalla. :/

koristeet-3.jpg

paivakotiin-3.jpg

paivakotiin-7.jpg

taikataikinakoristeet-4.jpg

paivakotiin-8.jpg

paivakotiin-9.jpg

paivakotiin-2.jpg

Valkolakattu tammiparketti

uusilattia-8.jpg

Kuka muistaa kun kirjoittelin vain hetki sitten maalaavani lattiat valkoiseksi Betoluxilla. Kuoppasin idean lopulta, koska halusin kotiimme jäävän edes ripauksen lämpöä. Mieheni tosiaan nimesi vitivalkoiset lattiat sairaalalattiaksi ja se jäi kummittelemaan mieleeni.

Päädyin tutkimaan valkolakattua tammiparkettia, miten hyvin sellainen operaatio lattiaa vaalentaisi ja miten hyvin se pysyisi vaaleana ettei oranssi väri ala puskemaan läpi. Mitä useamman lakkakerroksen tekee, sitä vaaleampi lattia. Tietenkin. Eikä oranssin värin pitäisi puskea läpi enää ollenkaan.

Instagramissa seuraavat ovatkin jo päässeet näkemään uudesta lattiastamme vilauksen ja totta tosiaan, ollessamme Eliksen kanssa Vierumäellä, kävi meillä kaveri hiomassa ja lakkaamassa lattian. Aluksi meidän piti laittaa vain kaksi kerrosta lakkaa, mutta viime hetkellä aloin epäröimään. Sovittiin, että hän laittaa minulle kuvan kun on kaksi kerrosta ja teen sitten päätökseni. Päätin, että maksan nyt kun kadun myöhemmin ja kolmas kerros laitettiin. Ja onneksi niin, koska päästyäni kotiin sunnuntai-iltana, olin niin onnesta soikeana. Lattia on niin upea, listat vielä ja avot!

Teimme ensin vain olohuoneen ja eteisen ja myöhemmin laitetaan makuuhuoneetkin. Voidaksemme laittaa koko asunnon kerralla, olisi kaikki huonekalut pitänyt siirtää muualle ja se kuulosti aivan liian suurelta rumbalta. Jos kevät-talvella sitten laitettaisiin makuuhuoneetkin.

Nyt voin lakata vouhottamisen rumasta tammiparketista ja ihastella tuota edelleen lämpimänsävyistä vaaleaa lattiaamme. Mitäs sanotte?

uusilattia-9.jpg

uusilattia-5.jpg

uusilattia-13.jpg

uusilattia-4.jpg

uusilattia-16.jpg

uusilattia-32.jpg

uusilattia-1.jpg

uusilattia-2.jpg

uusilattia-12.jpg

Joulupaketointia

joululahjat-4.jpg
Meillä on tonttuiltu viikonloppuna ja kaikki lahjat löysivät tiensä paketteihin. Nyt vain odotellaan jouluaattoa!
Olin odottanut paketointihetkeä jo muutaman viikon löydettyäni Clas Ohlsonista aivan ihanaa joulupaperia. Kuparin väristä, niin ylellistä! Sehän rimmasi, haha. Sen kaveriksi ostin valkoista voimapaperin tyyppistä lahjapaperia, mutta se oli hieman floppi, nimittäin siitä näkyy aivan jäätävän hyvin läpi. Jouduin siis kietomaan lahjat ensin sanomalehdellä ja sitten lahjapaperiin. Hong Kongista bongasin edulliset lahjanauhat, punaista paperinarua valkoisen kanssa ja hopeaa kangasnauhaa kuparin kanssa.
Kuparisten pakettien kaveriksi aion tulostella No Home Without You -blogin joulukalenterista (klik) löytyviä ilmaiseksi tulostettavia nimilappuja. Valkoisiin paketteihin sopi käyttää viime vuonna ostamaani leimasinsettiä.
joululahjat-7.jpg

joululahjat-9.jpg

joululahjat-5.jpg

joululahjat-1.jpg

joululahjat-10.jpg

Huonon onnen käpykranssi

k%25C3%25A4pykranssi-1.jpg

Meidän käpykranssi lensi viikonloppuna kaaressa roskikseen. Ai miksi? No koska kaikki mitä yritin, epäonnistui.

Yritin olla näppärä DIY-tyyppi, joka taikoo upean käpykranssin ja valokuvaa sen teille tännekin step by step tyylillä. Katselin Pinterestistä erilaisia toteutuksia käpykranssiin ja useammassa oli käytetty teräslankahenkaria, joita itsellänikin roikkuu vaatekaapissa. Sen kummemmin ohjeita etsimättä, kaivoin liimapyssyn esiin ja aloin innoissani liimailemaan käpyjä ensin ympyrän muotoiseksi taittelemaani henkariin.

Alku lähti käyntiin kivasti ja sain käpyjä liimattua noin neljäsosan henkarista. Yhtäkkiä ne alkoivat kuitenkin tippuilemaan yksitellen, mutta minä vain päättäväisenä jatkoin niiden liimailua. Lopulta henkarista tipahti iso kasa toisiinsa liimaantuneita käpyjä ja tajusin luovuttaa homman.

Päätin jättää suunnittelun ammattilaisille ja etsin käsiini kunnon, jo ainakin kerran hyväksi todetun ohjeen käpykranssin tekoon. Löysin hyvältä vaikuttavan ohjeen, jossa käpyyn liimataan ensin kuumaliimalla muovihelmi ja lopuksi kävyt sujautetaan henkariin muovihelmien avulla. Sinellin kautta tuumasta toimeen ja pian käpyjä koristeli ihanat moniväriset helmet. Annoin liiman kuivua rauhassa ennen seuraavaa vaihetta ja sitten tyytyväisenä ripustin kävyt henkariin.

Kaikki näytti hyvältä. Kaikki näytti niin hyvältä ja sain käpykranssin valmiiksi. Spreijasin sen hopealla ja valkoisella maalilla, toivoen saavani myös viimeisetkin värikkäät muovihelmet piiloon. Saatuani käpykranssin valmiiksi, kävin innoissani laittamassa sen roikkumaan meidän ulko-oveen ja tuijottelin sitä iloisena. Onnistuin lopultakin.

Seuraavat päivät huomasin aina töistä kotiin tultuani, että se näytti kaljummalta. Ja kaljummalta. Värikkäät muovihelmet tuijottivat ilkikurisesti nauraen. Mietin, että voivatko kävyt elää lämpötilan mukaan ja ulkona menevät takaisin sumppuun ja siksi kranssi alkoi näyttää kaljummalta? Yhtenä päivänä mieheni tuli kotiin ja sanoi napanneensa puutähden maasta kun oli tippunut ja mietin eikö kuumaliima kestä kylmää? Yritin katsoa kranssia ja mielestäni siellä ei ollut yhtään muovihelmeä ilman käpyä eli kävyt ei ollut tippuneet siitä.  Ajattelin, että lisään siihen kuitenkin muutaman kävyn ja nappasin sen viikonloppuna sisälle. Virhe! Kuumaliima päätti sanoa samantien itsensä irti ja kävyt tippuivat kranssista kuin plussapallot. Laskin nopeasti mielessäni menetetyt eurot ja viskasin kranssin roskikseen.

Yksi stressinaiheuttaja vähemmän. Ehkä en olekaan DIY-tyyppi, vaikka kuinka haluaisin.

Joululahjatoiveita

Tänä vuonna en ole liiemmin ehtinyt miettiä mitä haluaisin joululahjaksi itselleni. Elis on nyt siinä iässä, että ymmärtää jo jotain joulusta, joulupukista ja joululahjoista ja leikitkin alkaa olla jo sellaisia, että joululahjojen hankkiminen on mielekästä. Olen siis koko syksyn hamstrannut kaappiin lahjoja alennusmyynneistä. Nyt kun kaappi on pullollaan lahjoja lapselle, voin pysähtyä miettimään itseäni ja omia tarpeita.

Tottakai sitä mieli haluaisi kaikkea kaunista ja joululahjalistasta olisi saanut helposti pitkänkin, mutta ajattelin tähän nyt koota ne tarpeellisimmat asiat joita kotiimme kaipaan. Ensinnäkin olohuoneeseemme siirtynyt String System kaipailee valkoista kaappimoduulia. Kyseessä on kuitenkin sen verran hintava moduuli etten sitä vielä ole ennättänyt hankkia. Kylpyhuoneemme kaipailee myös pyyhekoukkuja sekä shampoopullotelineitä ja lukuisten etsintöjen jälkeen olen päätynyt hankkimaan Normann Copenhagenin Dropit -pyyhekoukut sekä Pocket säilyttimiä shampoopulloille.

joululahjat_itselle.png

Katseenkestäviä shampoopullotelineitä on todella vaikea löytää ja yhden bbuddy-merkkisen löysin, mutta ollakseen vain shampoopulloteline, hinta kirpaisee niin, että päätin sen unohtaa. Sen jälkeen en sopivaa olekaan löytänyt, kunnes törmäsin Pinterestissä Normann Copenhagenin Pocket säilyttimiin kylpyhuoneessa. Totesin siltä seisomalta, että näitä olenkin etsinyt. Ainoa ongelma tulee siitä, että vesi ei pääse valumaan sieltä pois, mutta asian voisi korjata pienellä tuunauksella poraamalla pohjaan minikokoisen reiän. Materiaali sinänsä kestää kosteutta.

Katselin viime vuonna tekemääni joululahjalistaa (klik) ja mietin mitkä toiveistani toteutui. Mitään en listalta saanut joululahjaksi, mutta eipä se ole sen tarkoituskaan. Olen kuitenkin tänä vuonna hankkinut itse Singerin ompelukoneen sekä Ikean tarjoiluvaunun. Artekin puunkantoteline on poistunut listalta kokonaan sen tarpeettomuuden vuoksi, meillä kun ei tuota takkaa lämmitelläkään (mieli tosin saattaa muuttua paukkupakkasten iskiessä) ja Hayn naulakolle ei toistaiseksi olisi paikkaa vaikka sitä vieläkin himoitsen. Sama koskee Everyday Designin Porvoo -sarjapöytää, sen hankkisin heti kun keksisin sille paikan. String Pocket on vähän sellainen, että haaveilen siitä, mutta en osaisi päättää mihin sen laittaisin, keittiöön, olohuoneeseen vai makuuhuoneeseen, joten päätöksenteko vaikeuden iskiessä sekin on jäänyt hankkimatta.

Jos nyt ihan saisi villiksi heittäytyä ja pyytää kaikkea, niin listani kasvaisi ainakin muutamalla Aarikan Keisarinna-kynttilänjalalla, Kuningatar-tarjoiluvadilla, Nuppu-maljakolla sekä Muuton Elevated-maljakolla. Lisäksi pyytäisin kameraani Olympuksen 75mm f1.8 objektiivin. Ihan oikeasti haluaisin kokonaan uuden kameran, Canonin 6D:n tai Nikonin D610:n, mutta se nyt ei ole mitenkään päin mahdollista.

Ja jos unohdetaan materiaali, haluaisin pyytää aikaa. Haluaisin aikaa niin itselleni, kuin parisuhteelle ja perheelle. Meillä on valitettavan vähän yhteistä aikaa niin, että koko perhe olisi läsnä, saati kahdenkeskistä aikaa mieheni kanssa, puhumattakaan omasta ajastani. Eläkepäiviä odotellessa… 😀

Mitäs te toivotte joulupukilta? 🙂

”Yletätkö pussailemaan?”

PC080038.jpg

Tänään aamulla oli aivan upeat maisemat viedessäni Elistä päiväkotiin. Onneksi olin ottanut järkkärin mukaan, niin sain ikuistettua sen myös teille.

Viikonlopusta selvitty hengissä, sieltä se flunssa vaan tulla pölähti ja rentouttava viikonloppu Vierumäellä vietettiinkin peiton alla suun kautta hengittäen ja nenää niistäen. Perjantaina jo herätessä oli sellainen jyskytys päässä mihin särkylääkkeetkään ei auttanut, että olisihan se pitänyt arvata. Vielä töissä sanoin ystävälleni lounaalla, että olen nukkunut huonosti ja siksi jyskyttää, mutta hän osasi epäillä flunssaa. Iltapäivästä olo alkoi olla jo niin kurja, että toivoin tämän viikonlopun olevan joku muu viikonloppu ja saisin vain jäädä kotiin sairastamaan.

Hotelliviikonloppu osoittautui kuitenkin hyväksi ideaksi, sillä Vierumäellä oli apukäsiä Eliksen kanssa, joten yksin ei tarvinnut kipeänä paimentaa tuota äärimmäisen vilkasta kaveria, vaan äitini ja enoni pystyivät viihdyttämään häntä ja minä lepäämään. Ruokaakaan ei tarvinnut itse laittaa, vaan sain nauttia ravintolan antimista sekä hotelliaamiaisesta.

Eliksellä alkaa päivä päivältä olla vaan hassumpia juttuja ja niitä on kyllä niin hauska kuunnella. Snapchatini (@nina.msr) oli viikonloppuna ihan tukossa Eliksen juttuja ja ne naurattikin seuraajiani melkoisesti. Eilenkin autossa hän yhtäkkiä kysyi takapenkiltä ”Äiti, yletätkö pussailemaan?”. Se oli NIIN hellyyttävää, että jos olisin voinut, olisin kivunnut takapenkille ja antanut hänelle maailman isoimman moiskauksen. Jouduin kuitenkin vastaamaan ettei äiti nyt ylety.

Mainitsin edellisessä postauksessa, että kotonamme tapahtuu jänniä viikonlopun aikana ja siellä todella oli tapahtunut niin jänniä, että olen ollut aivan haltioissani. En malta odottaa, että pääsen näyttämään myös teille mitä meillä on tapahtunut. Valitettavasti se taitaa taas jäädä pimeiden päivien takia viikonloppuun, nimittäin kotiin päästyäni töistä on jo niin pimeää etten saa kuvattua mitään järkevää.

PB290005.jpg

PC080036.jpg