Huomio, täällä puhuu nyt ylpeä ja tyytyväinen vaimo! Mieheni valmistui lopultakin personal traineriksi ja olo on koko perheellä vähintäänkin huojentunut. Sen lisäksi että hänellä on taas yksi ammatti lisää, on jatkuva oppikirjojen levittely keittiön pöydälle ja yötä myöten pänttääminen ohi. En ole ikinä tavannut ketään, joka ottaisi opiskelun näin vakavasti vaikka huono asiahan se ei missään nimessä ole. Mutta kun homma menee siihen pisteeseen, että koko huushollin ilmapiirin valtaa hirveä stressi ja sen myötä kiukku, ei kellään ole enää kovin hauskaa.
Itselleni oli täysin selvää, että mieheni suoriutuu koulusta erinomaisesti, niin tunnollinen ja motivoitunut hän oli. Miehelleni tämä taas ei ollut laisinkaan selvää, epävarmuus iski joka ilta. Mieheni on entuudestaan urheiluhieroja ja se tuo mielestäni erinomaisen pohjan personal trainerin työhön. Olen päässyt ihailemaan hänen kykyä tuoda aikaisempaa osaamistaan mukaan uuteen ammattiinsa.
Ehdotin viikonloppuna yhteiseksi puuhaksi salilla käyntiä ja mieheni suunnitteli pikaisesti kokonaisvaltaisen treenin pyynnöstäni ja lähdettiin sitä sitten testaamaan. On aivan mahtavaa huomata, miten hän nauttii ohjauksesta, kertoo todella tarkasti mitkä lihakset tekevät töitä, mikä auttaa mihin, miten pienellä liikkeen muutoksella saa aikaiseksi erilaisia juttuja ja seuraa, neuvoo ja auttaa liikeratojen kanssa. Viikonloppuna esimerkiksi hän halusi viilata kyykkyni kuntoon, eikä tyytynyt mihin tahansa suoritukseen. Toistoja tehtiin, otettiin pallokin avuksi, jotta saatiin liike oikeaksi.
Liikkeitä tehdessäni, hän tunnusteli lihaksia ja sitä kuinka ne työskentelivät ja hänen silmistään paistoi se ilo ja tyytyväisyys, kun hän huomasi että siellä ne oikeat lihakset tekevät työtä ja liike tehtiin oikein. Hierojana hänellä on todella laaja tietämys ihmisen lihaksistosta, joka koostuu yli 600 lihaksesta ja mainiolla päättelykyvyllään se tuo uskomattoman lisän personal trainerin työhön.
Ei voi painottaa liikaa miten usein salilla näkee ihmisten tekevän liikkeitä väärin. Sen lisäksi, että siitä ei ole mitään hyötyä, niin se voi olla myös pahimmassa tapauksessa jopa vaarallista. En ikinä unohda kun siskoni kanssa kummasteltiin eräänkin nuoren jantterin tyyliä salilla, joka ei selvästikään tiennyt mitä on tekemässä (EDIT: kyseessä oli siis tällainen hyvinkin itsetietoinen saliniilo kavereineen, u know…) Kyllä oli naurussa pidättelemistä. En ole alan asiantuntija, eikä tarvitsekaan, koska voin vain olla kiitollinen että oma mieheni on. Hän hanskaa nämä hommat aivan erinomaisesti ja toivonkin, että hänen tietotaito pääsee pian tositoimiin.
Myöskään ruokapuolta ei pidä jättää varjoon, nimittäin se näyttelee aivan yhtä tärkeää roolia kuin oikein treenaaminenkin. Nykyään mieheni on jatkuvasti kiinnostunut kaikista ruoka-aineista ja niiden terveysvaikutuksista, ottaa selvää ja kokeilee itse. Okei, kasvikset jäävät meidän perheessä edelleen liian vähäiseksi, mutta suunta on oikea. Viimeksi eilen illalla hän luki sängyssä öljyistä ja ollessani jo puoliunessa kuulin epämääräisen kehoituksen jatkossa ostamaan vain tiettyä oliiviöljyä, koska siinä on sitä, tätä ja tota.. Saattoi mennä vähän allekirjoittaneelta ohi. 😉
Mutta jospa saataisiin pian tämäkin rouva kuntoon ikuisten jossittelujen sijaan. Oletteko koskaan itse turvautuneet personal traineriin tai voisitteko kuvitella treenavanne personal trainerin opastuksella?
