Aurinko on parasta maailmassa. Kuten aikaisemman postauksessa puhuin valosta tunnelissa, niin tänään sitä valoa on todella piisannut. Tuntuu jo lähes kesältä ja itse innostuinkin jo laittamaan terassia kesäkuntoon. Haaveilen kunnollisista terassikalusteista, vaikka viime kesänä olin ihan varma että nämä eurolavat ovat se juttu. Ne on kuitenkin äärimmäisen hankalat pehmusteineen pitää kunnossa kesät talvet. Talveksi pehmusteet päätyivätkin meidän saunaan eikä sitä olla sen jälkeen nautittu saunomisesta.
Aurinko innosti myös taas kuvailemaan olohuonetta, jota edelleen niin kovasti rakastan. En muuttaisi siitä mitään. Paitsi ehkä yhden asian, mutta siitä lisää myöhemmin. Aurinko ja sen mukana tuoma valo on todellakin uskomaton elementti, se miten se vaikuttaa mieleen. Olimme Eliksen ja serkkutyttöjen kanssa aamupäivällä ulkoilemassa ja nyt istun ypöyksin kotona, nauttimassa tästä auringonvalosta. Vaikka on siinä huonotkin puolensa, näin intohimoisen sisustajan ja kodin siistinä pitävän näkövinkkelistä. Nimittäin se paljastaa pienimmätkin pölypallot ja liat. Voi jösses, meilläkin saisi imuroida päivittäin monta kertaa, mutta onneksi ihan kaikki ei näy kuvissa. Ikkunatkin kaipaisivat kunnon pesua. Olenkin haaveillut jo puoli vuotta siivoojasta, joka kävisi kerran kuukaudessa tai kahdessa kuukaudessa tekemässä täällä perusteellisen siivouksen ikkunapintoja myöten.
Nyt vaihdan läppärin telkkariin ja nautin niistä hömppäsarjoista, joita mieheni ei millään jaksaisi katsoa. 😉
