Meidän perheessä asuu nirsoilija, oikeastaan kaksi. C on melkoinen nirsoilija ruoan suhteen, mutta nyt en puhu hänestä. Eliksestä nimittäin on kuoriutunut kamala nirsoilija! Sehän tiedettiin jo ettei kaupan soseet ole kelvannut hänelle ensimmäisestäkään päivästä alkaen (lukuunottamatta kalleimmat luomusoseet). Olen siis alusta saakka joutunut tekemään itse kaikki soseet Elikselle ja ikäväkseni olen huomannut siinä piilenneen muutama pieni miinus. Olen nimittäin aina tehnyt vain niitä muutamia eri variaatioita soseista, joten maut eivät ole olleet kovin monipuolisia. Nyt se tuntuu kostautuvan, kun ollaan siirrytty syömään "aikuisten" ruokaa, sillä uudet ruokalajit eivät uppoa laisinkaan ja jokainen ruokailu on yhtä taistelua, lukuunottamatta itsetehtyjä tuttuja ja turvallisia soseita sekä makarooni-jauhelihasekoitusta.

Lisäksi olen tehnyt aina kaikki soseet bataattiin, en perunaan, sillä bataatti ei liisteröidy kuten peruna. Nyt ei sitten peruna maita meidän pojalle. Viime viikolla tein siskonmakkarakeittoa, ei kelvannut. Eilen tein perunaa ja makkarakastiketta, ei kelvannut. Ja siis kyseessä on ihan superparhaat kotiruoat eikä ne kelpaa. Miten tämä voi olla edes mahdollista? Olen yrittänyt pitää Elistä nälässä, tarjoten vain näitä ruokia 2-3 päivää peräkkäin, eikä mitään muutosta. Lopulta annan hänelle ruokaa, jonka tiedän maistuvan.

Yhdessä vaiheessa Elis tykkäsi maistella kaikkea ja oikein makusteli niitä suussaan, mutta nykyään kaikki uudet maut hän sylkee suusta ulos ennen kuin on ehtinyt edes kunnolla maistamaan tai sitten ei suostu edes laittamaan suuhun.

Olen yrittänyt antaa Eliksen syödä itse, mutta tämä on aivan turhaa sillä hän vain läpsyttelee lusikalla ruokaa laittamatta mitään suuhun ja lopulta ruoka onkin lattialla paremmissa suissa eli koiralla...

Olisi mukava kuulla onko muillakin ollut tällaista lasten kanssa ja onko se vain jokin vaihe vai onko Eliksestä tosiaan kuoriutunut isänsä kaltainen nirsoilija? Edes monetkaan hedelmät eivät Elikselle kelpaa ja se tuntuu jo todella omituiselta.