Jouluostokset + taapero = EI ENÄÄ IKINÄ!

Siis voi apuva mistä kauppareissusta maanantaina selviydyttiin Eliksen ja ystäväni kanssa. Jouluostosten tekeminen muistutti lähinnä jotain todella surkeaa jenkkikomediaa. Äiti ei osaa kontrolloida lastansa kaupassa. Vielä muutama vuosi itse katsoin näitä äitejä otsa kurtussa ja nyt olin yksi niistä. Voisin kirjottaa tän auki mitenpäin tahansa enkä saisi sitä varmasti kuulostamaan yhtä karulta mitä se oikeasti oli. Tai ehkä se vaan tuntui itsestä siltä, ystävääni lähinnä nauratti.

Jonkun mielenhäiriön iskiessä erehdyin lähteä jouluostoksille Elis mukana. Ei olisi kannattanut. Se vaikutti jo heti alkuun tuhoontuomitulta idealta kun Elis sai kotona ensimmäiset raivarit kun piti riisua ja pestä kakka ja sen jälkeen kun piti pukea päälle. Hän makasi maassa, itki ja raivosi ja polki jalkoja. Moni muu äiti olisi tosiaan tässä vaiheessa perunut koko ostosreissun, mutta enhän minä.

Poikkeuksellisesti automatka meni hyvin ja ajattelin että kyllä tästä vielä selvitään, mutta jo ensimmäisen kaupan jälkeen katastrofin ainekset olivat käsillä. Elis karkaili rattaista, joten köytin sen kiinni, jota seurasi raivarit. Ostin Jungle Juice Barista smoothien hiljentääkseni lapseni, mutta eihän se auttanut kun vain hetkeksi. Seuraavassa kaupassa karkailu taas jo alkoi ja ystäväni joutui kierrellä ympäriinsä rattaiden kanssa, jotta sain jonotettua kassalla ostaakseni yhden paidan, jota en edes lähtenyt yrittää sovittaa vaan nappasin sen vain henkarilta ja suuntasin suoraan kassalle.

Ehdotin käyntiä Tigerissa, jotta saisin Elikselle sieltä jotain pientä puuhasteltavaa ja niin euron pikkuautot ja jotain epäterveellisiä nachoja lähti mukaan. Ehdimme ainoastaan kävellä seuraavaan kauppaan sisään kun kiukuttelu taas alkoi ja Elis yritti venkoilla pois rattaista. Halusin käydä Crocsin myymälässä kun siellä oli loppuunmyynti, ajattelin katsastaa sieltä Elikselle muutamat kengät. Erehdyin sovittamaan Elikselle kenkiä ja siitähän vasta raivarit alkoikin ja jouduin taas päästämään hänet pois rattaista vaeltamaan ympäri myymälää.

Seuraavassa kaupassa vierailu menikin sitten Elis kainalossa raivoten. Ja näky oli komia. Tässä kohtaa luovutin ja totesin että nyt mennään ruokakauppaan, otetaan Elikselle autokärry, niissä hän viihtyy. No ei viihtynyt, tai viihtyi ehkä 5 minuuttia. Aluksi hihkui niin onnessaan, luultiin jo että jes nyt voidaan tehdä ruokaostokset ja muutamat joululahjashoppailut. Olin ehtinyt ottamaan kärryyn yhden jogurtin ja chilikastikkeen, kun Elis jo raivosi itseään irti valjaista ja roikkui puoliksi ulkona autosta. Sain hänet vielä hetken viihtymään autossa kun annoin hänelle banaanin, mutta kohta hän roikkui jo taas ulkona autosta.

Tässä kohtaa totesin, että nyt kassan kautta kotiin ja kotimatka menikin Elis takapenkillä nukkuen. Äkkiä unohtui kaikki se kiukuttelu kun katsoin taustapeilistä nukkuvaa lastani ja suuri rakkaus taas valtasi mieleni. <3

Mites muilla mammoilla kaupassa käynti sujuu taaperon kanssa? :D