P2080050.jpg


Tämä viikonloppu on ollut harvinaisen ihana ilman mitään sen kummempaa actionia. Perjantai alkoi aurinkoisella kevätsäällä ja pääsin hakemaan uuden automme, kirjoittelen siitä oman postauksen. Olimme Eliksen kanssa iltapäivällä naapurilla leikkimässä ja sen jälkeen rauhallinen koti-ilta. Kerrankin olimme koko perhe koossa, kun miehellä oli poikkeukselliseti aamuvuoro ja treenitkin loppui aikaisin.

Lauantaina oltiin Eliksen kanssa aamupäivä kahdestaan kotona puuhastellen. Elis toimi assistenttina kuvaillessani myyntiin meneviä vaatteita, hän ojensi aina uuden vaatteen jonka ripustin henkariin kuvaa varten. Assistenttina toimiminen taisi olla väsyttävää puuhaa, nimittäin puolen päivän aikoihin makoilin meidän sängyssämme höpötellen puhelimessa työkaverini kanssa ja Elis tuli viereeni ja jossain vaiheessa puhelun aikana huomasin hänen tuhisevan vieressä. Iltapäivällä menimme ystäväni lapsen 6-vuotis synttäreitä juhlimaan ja siellä tankkasimmekin koko perhe herkkuja mahaan, kun kotonamme jatkuu edelleen ehdoton nou nou herkkujen suhteen. Synttäreiltä suuntasimme vielä vanhempieni luokse syömään ja Elis pääsi taas kylpyammeeseen polskimaan. Matkalla vanhempieni luokse koukkasimme vielä Valintatalosta hakemassa Runebergin tortut, jotka olivat jo kaikki tosin loppuneet, mutta samalla mukaan tarttui tuo ihana violetti ruukkukukka. Nimeä en tietenkään enää muista, vaikka todennäköisesti kyseessä joku ihan tuttu lajike.

P2080055.jpg


Sunnuntai alkoi taas auringonpaisteella läpi koko kotimme ja siitä aamupalan ja vaatteiden päälle pukemisen jälkeen suuntasimme koko perheen kanssa katsomaan uutta kotiamme. Olen nyt jo useaan otteeseen vain maininnut muutostamme, mitään sen kummemmin selittämättä. Tämän viikon keskiviikkona meillä koitti vihdoin loppukaupat asunnostamme ja viitsin siitä puhua ensimmäistä kertaa kunnolla ääneen. Meidän elämä siis vuokralaisina päättyy ja ostimme ensimmäisen oman ja samalla yhteisen asuntomme. Kyseessä on aivan ihana paritalohuoneisto lapsiperheidyllissä. Asuntomme käsittää 92 m² yhdessä tasossa ja sen lisäksi 20 m² käyttöullakko, jonne tulee sijoittumaan meidän työpiste sekä miehen sanoin peliluola, mutta oikeasti perheen yhteinen kotiteatterihuone. Annan miehen kuitenkin nauttia tuosta uskosta sen olevan peliluola. ;) Muuttomme koittaa kahden viikon päästä ja varmasti tulette kuulemaan vielä monen monta kirjoitusta uudesta kodistamme. Se on I-H-A-N-A!

Tajusin tässä tätä postausta kirjoittaessani, että yksi melko painava syy siihen miksi tämä viikonloppu on tuntunut poikkeuksellisen ihanalta, johtuu varmasti siitä että ensimmäistä kertaa pitkään aikaan en ole joutunut olla huolissani siitä, juhliiko yläkerran naapurimme ja pitää perhettämme valveilla. Tieto siitä saa mielen levolliseksi eikä kiristä meidän välejä kotona miehen kanssa. Kohta tämä kaikki on onneksi historiaa, kun muutto koittaa. :) Voinko enää enempää asiasta olla innoissani!