slogan-1.jpg


Tämä viikko ei alkanut kovin ihanasti, onneksi työviikko kestää vain kolme päivää ja pääsemme pienelle kotimaan lomalle koko perhe. Työelämä potkii päähän ja kovaa ja tänään koin sellaisen epäonnistumisen tunteen etten tiedä itkeäkö vai lyödäkö nyrkillä seinään.

Olen tehnyt viimeiset seitsemän vuotta sivutyönä omalla toiminimelläni oman alani töitä. Itseluottamukseni omaan osaamiseeni on muutenkin ollut aina hieman hakoteillä, mutta tänään tuli ensimmäistä kertaa oikeasti sellainen tunne ettei työtäni arvosteta ja hetken mielijohteesta suljin tähän sivutyöhöni liittyvän Facebook-sivun ja samalla myös lopetin kotisivuni ja todennäköisesti lopetan myös koko toiminimeni.

Onneksi kyseessä ei ole päätoiminen työni ja voin toisaalta huokaista helpotuksesta, mutta nämä tänään ilmi tulleet asiat olivat kyllä iso kolaus omaan ammattitaitooni ja hieman surkeissa fiiliksissä jatkuu tämä viikko. Toisinsanoen minut on korvattu jollain toisella, onko se sitten parempi vai ei, ei ole minun päätettävissäni, mutta jotain on täytynyt tehdä työssään väärin että näin käy.

Nyt vain pitäisi ottaa itseään niskasta kiinni ja nousta tästä rypemisestä ja päättää, että tämä on hyvä näin. Olen aina ollut kova stressaamaan työni tuloksesta ja ehkä tällä päätöksellä tein vain palveluksen itselleni.