Lapsen kasvatus tuntuu olevan jatkuvasti uusien keinojen keksimistä saadakseen lapsen syömään, pukemaan, pesemään hampaat, menemään nukkumaan, lähtemään ulos, tulemaan ulkoa sisälle jne. Pieniä huijauksiakin on käytetty, mutta se alkaa tuntumaan vähän pahalta kun lapsi alkaa jo ymmärtämään kun nämä lupaukset eivät toteudukaan.
Vinkkasin teille aikaisemmin hyvästä keinosta saada iltapuurot masuun (sinne sisäpuolelle heh heh) ja meillä tämä pupun kanssa ruokailu on edelleenkin käytössä. Elis itse pitää huolen siitä, että pupu on mukana syömässä ja hänkin saa ruokalapun.
Nyt sitten vähän vahingossa keksin keinon myös hampaiden pesuun ja siis niin älyttömältä kun se kuulostaakin niin toimii! Postauksen kuvat toteutettu räkäkuplat nenässä. 😉 Meillä ei varsinaisesti ole ongelmana se, että hampaita ei suostuttaisi pesemään vaan kun se suu ei pysy auki operaation aikana ja hampaidenpesu on sitten kauhean hankalaa. Kerran sitten ihan lennosta pyysin Elistä toistamaan aluksi muutaman satunnaisen sanan, mutta sitten keksin pyytää Elistä toistamaan meidän lähisukulaisten nimiä perässäni, niin johan se suu aukesi. Tämä oli Eliksen mielestä niin hauska juttu, että nykyään hän pyytää päästä pesemään hampaita ja aloittaa nimilitanian ennen kuin hammasharja ehtii edes suuhun. Käymme nimiä järjestelmällisesti läpi, aloittaen siskoni esikoisen nimestä lopettaen Eliksen omaan nimeen. Välillä sitten stopataan ja nielaistaan vähän, ettei hammastahnavaahto valu pitkin suupieliä ja sitten jatketaan. 🙂 Tällä tyylillä hampaiden pesu saadaan suoritettua perusteellisesti, kun ei ole lapsellakaan kiire pois.
En ollut tästä meidän tavasta kertonut miehelleni mitään ja hän oli ihan ihmeissään kun sitten eräs ilta pesi Eliksen hampaita ja Elis komensi ”nimiä nimiä” ja sitten huusin makuuhuoneesta miehelleni ja selitin mistä on kyse. Näin siis meillä, olisi myös mukava kuulla jos teillä on keksitty jotain kikkakolmosia erinäisten toimien suorittamiseen. 🙂