Sain eilen ystävältäni kukkivia omenapuun oksia, kun hän saapui yllättäen visiitille. Sain häneltä viestin olenko kotona ja minuutin päästä takapihalleni peruutettiin jo lastenvaunuja, eli todellisuudessa hän oli jo varmaan meidän pihalla viestiä laittaessaan. Näin heti hänen kädessään kauniit omenapuun oksat ja olin kertomassa miten ajattelin itsekin käydä naapurista varastamassa muutaman oksan, kun hän kertoikin keränneensä ne minulle omalta pihaltaan. Luulin hänen keränneensä ne itselleen matkalla kävellessään meille, mutta ehei. Sen jälkeen hän kaivoi vauvan hoitolaukusta yhden siiderin ja sanoi, että kaivappas meille lasit, juodaan yksi siideri. No sehän kelpasi!
Omenankukat ovat yksiä kauneimpia luonnon antimia, surullista vain että ne kukkivat niin lyhyen ajan. Niistä täytyy siis nauttia sen hetken kun ne meitä ilahduttaa upeilla valkoisilla kukillaan.
Comments are closed.