”Yletätkö pussailemaan?”

Tänään aamulla oli aivan upeat maisemat viedessäni Elistä päiväkotiin. Onneksi olin ottanut järkkärin mukaan, niin sain ikuistettua sen myös teille.

Viikonlopusta selvitty hengissä, sieltä se flunssa vaan tulla pölähti ja rentouttava viikonloppu Vierumäellä vietettiinkin peiton alla suun kautta hengittäen ja nenää niistäen. Perjantaina jo herätessä oli sellainen jyskytys päässä mihin särkylääkkeetkään ei auttanut, että olisihan se pitänyt arvata. Vielä töissä sanoin ystävälleni lounaalla, että olen nukkunut huonosti ja siksi jyskyttää, mutta hän osasi epäillä flunssaa. Iltapäivästä olo alkoi olla jo niin kurja, että toivoin tämän viikonlopun olevan joku muu viikonloppu ja saisin vain jäädä kotiin sairastamaan.

Hotelliviikonloppu osoittautui kuitenkin hyväksi ideaksi, sillä Vierumäellä oli apukäsiä Eliksen kanssa, joten yksin ei tarvinnut kipeänä paimentaa tuota äärimmäisen vilkasta kaveria, vaan äitini ja enoni pystyivät viihdyttämään häntä ja minä lepäämään. Ruokaakaan ei tarvinnut itse laittaa, vaan sain nauttia ravintolan antimista sekä hotelliaamiaisesta.

Eliksellä alkaa päivä päivältä olla vaan hassumpia juttuja ja niitä on kyllä niin hauska kuunnella. Snapchatini (@nina.msr) oli viikonloppuna ihan tukossa Eliksen juttuja ja ne naurattikin seuraajiani melkoisesti. Eilenkin autossa hän yhtäkkiä kysyi takapenkiltä ”Äiti, yletätkö pussailemaan?”. Se oli NIIN hellyyttävää, että jos olisin voinut, olisin kivunnut takapenkille ja antanut hänelle maailman isoimman moiskauksen. Jouduin kuitenkin vastaamaan ettei äiti nyt ylety.

Mainitsin edellisessä postauksessa, että kotonamme tapahtuu jänniä viikonlopun aikana ja siellä todella oli tapahtunut niin jänniä, että olen ollut aivan haltioissani. En malta odottaa, että pääsen näyttämään myös teille mitä meillä on tapahtunut. Valitettavasti se taitaa taas jäädä pimeiden päivien takia viikonloppuun, nimittäin kotiin päästyäni töistä on jo niin pimeää etten saa kuvattua mitään järkevää.