Pääsinpäs minäkin käymään eilen Habitare-messuilla, sain nimittäin työpaikaltani lipun sinne. Olin varautunut siihen, että jotain sieltä lähtee mukaan, mutta kappas euroakaan en sinne laittanut. Tämä oli ensimmäinen kertani Habitare-messuilla ja luuloni olivat ehkä liian suuret, nimittäin hieman petyin messuihin. Taidan olla ainoa laatuaan, sillä mitä olen muiden bloggaajien kirjoituksia lukenut tämän vuoden Habitare-messuista, on tullut pelkkää ylistystä.

Messuilta löytyi oikeastaan vain yksi asia, mikä jäi mietityttämään, nimittäin sohva. Muistatte varmaan, kun pohdin meille uutta sohvaa ja kuinka päädyinkin tähän nykyiseen sohvaamme, Adean Bandiin. Olen varmaan ensimmäinen, joka ei löydä ainoastaan ylistyssanoja kyseiselle sohvalle. Onhan se kaunis edelleen, sitä en kiellä, mutta siinä ei ole mukava istua. Selkänoja vie melkein kolmasosan sohvan syvyydestä ja löhöämisestä sohvalla voit vain haaveilla. Messuilta löytyikin yksi hyvinkin varteenotettava yksilö nykyisen alle puoli vuotta vanhan sohvan tilalle, mutta katsotaan mihin ratkaisuun tässä päädytään. 🙂

Muuten messuilla oli tietysti todella kauniita huonekaluja ja esillepanoja ja muutamalla osastolla viihdyin vähän pidempäänkin, mutta mitään kovin merkittävää en sieltä löytänyt. Olin erittäin kiinnostunut etukäteen mm. AVA Roomin, Muuramen, Kannustalon, Lundian, Vitran ja Proto Shopin osastoista, mutta mikään näistä ei oikein säväyttänyt paikan päällä.

Muuramen osasto toki kiinnosti vain lähinnä ystäväni puolesta, joka painiskelee ruokapöytävalintojen kanssa ja olin etukäteen ihaillut Muuramen uutta VIISTO-ruokapöytää, joten se piti nähdä livenä. Ja ruokapöytä olikin todella kaunis ja kelpuuttaisin omaankin kotiini sellaisen.

AVA Roomilta oli esillä vain heidän koivuvaneriset tuotteet ja kieltämättä ne olivat iso pettymys. Ne ei nimittäin näytä livenä yhtään niin hyviltä kuin kuvissa. Harmi.

Kannustaloa odotin erityisesti, mutta se ei nyt kyllä säväyttänyt itseäni laisinkaan. Olihan siellä toki sisustuksellisesti muutamia kauniita yksityiskohtia, mutta yleisesti ottaen aika tylsä.

Proto Shopin prototyyppejä ja tuoteideoita halusin myös päästä näkemään, olin niitä jo lehdistä ja netistä nähnytkin ja pienoinen pettymys olivat nekin. Hanna Laurikaisen suunnittelemien kankaiden kuosit olivat ainoat mieleen jääneet.

Lundian osastoa en löytänyt sieltä ollenkaan, enkä oikeastaan paikan päällä edes muistanut sitä etsiä. Vitrankin osasto oli nopealla silmäyksellä nähty.

Oli siellä kuitenkin muutama yllättäjä, nimittäin teräsportaita suomalaisena käsityönä valmistava Grado Design Oy, suomalainen huonekaluliike Hakola, sekä saksalainen MeroWings, jonka Forest Collection herätti huomioni jollain kierolla tavalla. 😀 Hakolan sohvia olen jo kuolannut aikaisemminkin, mutta heidän messuesillepano oli todella houkutteleva.

Deko-lehden messuosasto oli aivan ihana, se oli viimeistä yksityiskohtaa myöten laitettu ja en löytänyt siitä oikeastaan mitään epäkohtia. Tuolta voisi meidänkin kotona näyttää.

Hobby Hallin osastolla pääsin näkemään Solo-sohvapöydän, jota meidänkin kotiin harkitsin ja onneksi kävin kurkkaamassa, koska sen voin vetää yli listalta heti. Pöydän jalat ovat juuri sellaiset ylikellertävät tammiset, kuin pelkäsinkin.

Tällaisia pohdintoja siis tämän vuoden Habitare messuista, meillä jatkuu kotona niiden innoittamana sohvapohdiskelut. 🙂