Meillä on jo pitkään ollut vaikeuksia aamu- ja iltapuuron kanssa. Rehellisesti sanottuna meillä ei ole iltapalaa edes tarjottu moneen viikkoon, sillä päivällinen on osunut vasta niin myöhään ettei Elis halua edes iltapalaa. Tietysti jotain pientä napostelua on illan mittaan ollut.

Elis tykkää kovasti kun puuron sekaan laitetaan raejuustoa sekä mehukeittoa ja ollaankin syöty samaa puuroa jo pitkään. Itse olen jämähtänyt raparperi-herukkakeittoon, mutta viime viikolla päätin napata kaupasta jotain muuta ja käteen osui omena-vaniljakeitto. Ajattelin sen maistuvan Elikselle pitkään tökkineen puuron kanssa ja ainakin tuoksu oli mainio.

Olin sitten aamulla niin kekseliäällä päällä, että tiskipöydällä lojunut pieni punainen pupupehmolelu pääsi osalliseksi meidän aamupuuroiluja. Houkuttelin Eliksen pöytään syömään puuroa kertoen, että pupukin tulee puuroa syömään. Asettelin pupun pöydälle ja Elis tulikin innosta soikeana pöytään ja komensi laittamaan pupullekin ruokalapun. Niin siinä sitten Elis rupesi kauhomaan puuroa suuhun välillä muka tarjoten sitä myös pupulle. Ja kyllä siinä puurot meni Eliksen suuhun, vaikka pupunkin nenänpää oli vähän puuroinen. 🙂

Tällä tavalla meillä on nyt sitten tämä viikko syöty aamu- ja iltapuurot mukisematta, toimii! Eli jos teillä on vaikeuksia ruokailujen kanssa, niin tässä oiva vinkki apulaiseksi. 😉

Meillä juhlittiin Eliksen 2-vuotis syntymäpäiviä jo edellisenä viikonloppuna virallisesta syntymäpäivästä. Onneksi, koska seuraavan viikonlopun Elis viettikin vesirokossa. Koska halusin järjestää Elikselle ensimmäiset kaverisynttärit, jouduimme aikaistamaan syntymäpäiväjuhlia, nimittäin kaveripiirissäni on useampi lapsi, jotka juhlivat syntymäpäiviään samalla viikolla kun Elis. Meidän 1-vuotis syntymäpäivät jäi vähän juhlimatta keskittyessäni vain ystäväni babyshowerjuhliin, joten nyt juhlittiin sitten oikein kunnolla.

Halusin päästä mahdollisimman helpolla ja juhlimme syntymäpäiviä yhtenä päivänä porrastaen sukulaiset ja ystävät. Täten riitti yksi kattaus ja yhdet tarjottavat eikä tarvinnut siivoakaan kun vain päivän päätteeksi. Ystäväni kun eivät ole sellaisia hienostelijoita että olisivat loukkaantuneet jo korkatusta synttärikakusta ja juhlimisen jäljistä. 😉

Tein kaikki juhlien tarjoiltavat itse, lukuunottamatta äitini viime hetkellä leipomia pullia, jotka olivat kyllä loistava lisä muuten suklaapainotteiselle menulle. Olen yleensä sellainen, että haluan tietyn väriteeman juhlille ja sitä sitten noudatetaan orjallisesti, mutta kun päädyin Tuomas Veturi kakkuun, oli väriteemasta luovuttava, sinisiä juhlia kun en halunnut. Parempi näin, koska olen aavistuksen kyllästynyt eräänlaiseen kilpailuun kenellä on hienoimmat ja koreimmat juhlat lapselle. Meillä siis todellakin mentiin koristeluiden osalta sieltä mistä aita on matalin enkä stressannut niitä liikaa.

Lautasliinat oli jääneet yli ystäväni babyshowerjuhlista, samoin katossa roikkuvat pompomit olivat olleet siellä jo kuukauden päivät. Paperilautaset ja -mukit hain Clas Ohlsonista, ensimmäiset jotka käteen osuivat ilman että niissä oli jotain kesäaiheisia printtejä. Paperipillitkin olivat babyshowerjuhlista ylijääneet.

Tarjoiluista kuppikakut olivat Sunnuntain valmis suklaanmakuinen kakku- ja muffinssimix , johon lisätään vain öljy ja vesi, kuorrutteen tein itse. Tuo valmistaikina on todella hyvänmakuinen, eikä maistu lainkaan teolliselta. Cake popsit tein ylijääneestä kakusta, kun leikkasin sen 2:n muotoon. Siinä erinomainen idea muillekin, jotka suunnittelevat tuollaisia muotoonleikattuja kakkuja. Voileipäkakku oli juhlien ainoa suolainen tarjottava ja sen teko menee jo rutiinista. Resepti on Kinuskikissan lohivoileipäkakku ja sitä on tehty jo monen vuoden ajan kaikkiin sukujuhliin. Sen kohdalla koristelut meni kyllä niin viimetinkaan, että ei voi kehua.

Juhlien bravuuri oli kuitenkin kakku, jota stressasin eniten ja syystäkin. Jo pelkkä kakkupohjan tekeminen oli melkoinen työ, siihen täytteet ja vielä koristelut. Kyseessä on elämäni toinen sokerimassakakku. Kakun koristelu oli ehdottomasti lempipuuhaani, sama kuin leikkisi muovailuvahalla. Sai oikein luvan kanssa lapsettaa. 🙂 Idea kakkuun on suoraan kopioitu Pinterestistä ja yritin matkia muutamaa samantyyppistä kakkua pienissäkin yksityiskohdissa. Jossain välissä tulin itsevarmaksi ja lähdin soveltamaan ilman, että toisella kädellä kokoajan kurkin mallia ja lopputuloksena umpeen muurattu tunneli. Haha. Tajusin tämän mokan vasta jälkikäteen, muurin olisi pitänyt tulla tunnelin reunoille, tietysti!

Uuvuttavin osa synttäreiden järjestämisessä ja juhlimisessa oli ehdottomasti tarjoilujen valmiiksi saattaminen ajoissa ja meillä menikin koko edellinen päivä näitä tehdessä sekä lauantai aamupäivä. Juhlien alkaessa olin jo poikki siitä kaikesta keittiössä kökkimisessä, mutta jaksettava oli vielä emännöidä. Kaverisynttärien startattua melkein hypin seinille, kun lapset juoksivat suklaisilla käsillä pitkin asuntoamme ja mietinkin päivän päätteeksi, että pitääkö jo seuraavat synttärit järjestää jossain muualla kun kotona. ;D

Tästä heräsikin kysymys, miten te suojelette huonekalujanne lastenkesteillä likaantumiselta vai onko se ihan sama? Jos vuodenaika olisi vähän kesäisempi, olisi helppo synttärit järjestää vaikka omalla pihalla, mutta vielä on vähän liian viileä kyllä sille.