Jouduimme lisäksi viime lauantaina karkaamaan siskoni luokse rauhoittumaan, kun olimme Eliksen kanssa koko päivän kaksin ja kello oli vasta kymmenen aamulla kun itkimme täällä hänen kanssaan kilpaa, olin aivan loppu. Joten sisko pelasti meidät (minut) ja oltiinkin iltaan asti heillä. Elis nautti siskoni lasten puuhailujen seuraamisesta, huomiosta ja sai äitikin käydä reippaalla tunnin mittaisella kävelylenkillä. Toivon todella, että sieltä olisi tulossa ylähampaat tuon kitinän määrästä johtuen. Eroahdistus alkaa myös käydä aivan sietämättömiin. Olen tosin kuullut näistä tapauksista, jotka ei päästä äitiä edes vessassa käymään. Sellaista meillä ei vielä ole, mutta kaikki aika kun olen Eliksen näköpiirissä, kuluu siihen että hän haluaa ja yrittää pyrkiä syliini.
Työhön palaaminen on silti sujunut todella hyvin. C on ollut Eliksen kanssa maanantaina sekä eilen, tiistaisin Elis menee kaverilleni hoitoon, torstaina ja perjantaina Elis on taas C:n kanssa. Normaalisti keskiviikkoisin pidän itse taas etätyöpäivää, mutta tällä viikolla pidän etätyöpäivän perjantaina ja eilen olin töissä. Lisäksi joudumme vielä muutaman torstain lintsaamaan töistä, sillä olin täysin ajattelematta ilmoittanut meidän joulun alla värikylpykurssille ja sitä jatkuu vielä kolmen viikon ajan. Lähden tosin kohta hetkeksi töihin ja tulen hakemaan Eliksen myöhemmin mukaani tuonne iloiseen tapahtumaan, josta nauttii sekä äiti ja poika. Tässä muutaman viikon takaisia kuvia värikylpykurssilta, pahoittelut todella surkeista photoshopskillzeistä, mutta näin käy kun hirveässä kiireessä ennen töihin lähtöä alat päivittelemään blogia ja pitäisi saada jotain kuviakin sinne… 😀 Lisäksi nuo kuvat on otettu vanhalla kököllä objektiivilla, jatkossa taustat toivottavasti blurrautuu ihan automaagisesti 😉 En nyt kuitenkaan viitsi näytellä vieraiden lapsia täällä.