Sitä olen viime aikoina kysynyt itseltäni monta kertaa. Välillä tuntuu ettei Elikselle riitä vain äidin seura vaan actionia pitäisi olla jatkuvasti. Uhmakin pukkaa aika kovaa ja tunteet heittelehtii laidasta laitaan. Hammasta purren yritän kaiken tuon kiukuttelun kestää ja olla rauhallinen ja ymmärtäväinen. Ulkona leikkiminen käy Elikselle nopeasti tylsäksi ja hän yrittää karkailla pihalta. Sisällä lelut ei kiinnosta ja kirjojenkin lukeminen yhdessä loppuu lyhyeen, kun se muuttuu niiden heittelyksi ja sivujen repimiseksi.
Tässä kohtaa rupean usein miettimään missä kaikki omat tai Eliksen kaverit ovat. Kuvittelin päiväkodin väsyttävän Elistä sen verran ettei puhtia riittäisi enää sen jälkeen jatkuvaan touhuamiseen, mutta olin väärässä.
Huomaan nyt kesän olevan ohi, kun päivät ovat alkaneet käydä taas tylsiksi ja kaverit alkavat vetäytymään takaisin koloihinsa. Olemme kai tavallaan tehnyt saman itsekin, mutta tuntuu että olen ainoa joka huhuilee kokoajan kaikkien perään ja ehdottelee tekemistä.
Itselläni tiedän että hommia riittäisi vaikka muille jakaa, kerään jatkuvasti itselleni lisää töitä, mutta niitä kun ei valitettavasti pysty yhdistämään lastenhoitoon niin ne kasautuvat ja aiheuttavat itselleni kohta jonkun burnoutin. C:n iltapainotteinen työ ei auta asiaa ollenkaan, joten näillä mennään ja töitä tehdään sitten illalla Eliksen mentyä nukkumaan.
Elikselle kaipaisin nyt kuitenkin kovasti leikkiseuraa tai muuta tekemistä iltapäiviksi ja ehdotuksia otetaankin vastaan mitä tällaisen taaperon kanssa voisi iltapäivisin tehdä? Rahaakaan ei liiaksi löydy erilaisiin kerhojuttuihin.