Happee

Huhh, tämä viikko onkin mennyt enemmän tällaiseksi avautumiseksi. Niin hyvässä kun pahassa. Nyt on pakko pysähtyä hengähtämään, levätä ja haukata happea. Lähdemmekin siis huomenna perheen kanssa viettämään viikonloppua Tallinnaan kylpylälomalle.

Olen ollut blogin kanssa koko talven ja alkukevään melko ahkera ja jaksanut kirjoitella lähes päivittäin, jättämällä kuitenkin tarkoituksella viikonloput ilman postauksia. Tälläkin hetkellä olisi paljon kirjoiteltavaa ja luonnoksissa odottelee monta julkaisua, mutta meillä juoksee kotona niin uhmakas kohta 3-vuotias, että tarvitsen hengähdystauon ja jatkan seuraavat viikot vähän maltillisemmalla postaustahdilla blogin kanssa.

Eilen oli viimeinen pisara Eliksen juostessa ympäri asuntoa, viskoen sisustustyynyjä, kaataen sohvapöydän, pomppien sohvalla, tiputtaen täyden ruokalautasen maahan, heittäen suihkussa kaikki shampoopullot ympäri kylpyhuonetta, lyöden vesipullolla päähän ja tönien ja purren, että lopulta nappasin vesipullon ja viskoin sen takapihan ovesta ulos niin, että se halkesi kahtia. Vesipullon rikkoontumisesta seurasi hysteerinen itku, joka ei loppunut muulla kun laittamalla Elis jo seitsemältä illalla nukkumaan, hän kävi aivan ylikierroksilla.

Lopulta Eliksen jo nukkuessa, kävin peittelemässä hänet uudelleen, hänen potkittua pois päältään peittonsa. Silloin iski järkyttävä morkkis omasta käytöksestäni ja vesipullon rikkomisesta, joka tietysti oli vahinko. Istuin siinä hetken vieressä, silittelin päätä ja ihastelin niitä maailman suloisimpia kasvoja. Kyllä meitä vanhempia koetellaan, mietin. Myöhemmin nappasin Eliksen kainaloon, kikateltiin ja halailtiin hetki meidän sängyssä ja käytiin takaisin nukkumaan.

Mukavaa ja rentouttavaa pääsiäistä kaikille!