Ystäväni äiti toi meille viikko sitten ison kassillisen tuoreita omenoita suoraan heidän mökiltään. Omenoita oli niin paljon ettemme millään ehtinyt niitä syödä, eikä niitä saanut upotettua edes pellilliseen omenapiirakkaa. Hölmöinä annoimme omenoiden pilaantua ja ne piti lopulta heittää pois. Viikon päästä ystäväni äiti toi meille taas ison kassillisen tuoreita omenoita. Tällä kertaa muistin meidän mehulingon kaapin perukoilla ja päätettiin siltä istumalta tehdä vastapuristettua omenamehua. Siitä yhdestä isosta kassillisesta ei tullut kuin yksi kannullinen mehua, mutta mehu maistui kyllä NIIN hyvältä.
Tarkoituksena oli myös kokeilla tehdä omenahilloa, mutta siihen ei omenoita enää riittänyt. Toivottavasti meidät vielä yllätetään omenasäkillä, niin pääsisimme kokeilemaan myös omenahillon tekoa. 🙂
Uuu, toi on varmaan niin hyvää! Mekin saatiin omenoita, mutta harmi vaan, ettei kumpikaan meistä voi edes noita kotimaisia syödä. 🙁 Joskus pystyin, mutta enää en. Yks kaurapaistos jo tehtiin, mutta huomenna vois tehdä vielä uuden, ettei mee pilalle omput. Toisaalta toi keittiössä vallitseva omppujen tuoksu on ihana! 😀
Voi ei, harmi ettette pysty syömään 🙁 Mutta toisaalta ei se kaurapaistos yhtään huono vaihtoehto oo 😉 Omat lempparit on ehdottomasti omena- ja mustikkapiirakat kaikkien överimakeiden herkkujen sijaan. 😀