Monta Syytä Rakastaa on elämänmakuinen sisustus- ja lifestyleblogi. Kirjoittajana toimii sisustusalalla opiskeleva Nina, 6-vuotiaan pienen pojan äiti, joka rakentaa ja sisustaa omaa unelmakotiaan skandinaavisin ottein. Nina rakastaa valokuvaamista ja pyrkii taltioimaan kuviinsa aitoja hetkiä ja tunteita. Tästä blogista löydät rehellistä arkea ja inspiroivaa arjen kauneutta!
No ei nyt sentään, koska pahempaakin olisi voinut sattua. Heräsimme aamuyöllä siihen kun sänkymme näytti siltä kun sinne olisi tapettu joku eläin, melkein.
Elis herätti yöllä pyyhkimään räkää nenästä ja äiti työtä käskettyä paljaalla kädellä pyyhkäisi nenää ja sitten peittoon ja jatkettiin nukkumista. Pian uudelleen Elis sanoi että äiti räkää tulee lisää, pyyhi. Sanoin hakevani vessasta paperia ja nousimme molemmat ylös. Sitten kuulin kun Elis kysyi mitä sängyssä oikein on ja tulin katsomaan kuinka koko sänky oli veressä. Elis katsoi minuun ja huomasin hänen koko naaman olevan veren peitossa ja herätin äkkiä mieheni ja laitoin valot päälle. Nenä vuosi verta aivan valtoimenaan ja hän säikähti veren määrää niin paljon, että alkoi hysteerinen ja paniikinomainen itku. Olin jo kantamassa häntä suihkuun, kun tajusimme ettei lämmin suihku välttämättä tee hyvää eikä verenvuoto ainakaan sillä tyrehdy. Jäin istumaan kylpyhuoneen lattialle Elis sylissäni. Pyysin häntä käymään makuuasentoon ja pidin paperituppoa nenässä. Elis jatkoi itkemistään ja yritin rauhoitella häntä, koska itku ei auttanut asiaa myöskään. Ehdotin miehelleni jotain kylmää, mutta lopulta päädyin vain painamaan nenää ja Eliksenkin jo rauhoituttua saimme verenvuodon lakkaamaan.
Mieheni vaihtoi puhtaat lakana sillä välin, mutta Elis ei halunnut enää tulla sänkyyn. Hän säikähti verta niin paljon ettei olisi halunnut enää lainkaan nukkumaan. Lopulta saimme suostuteltua hänet sänkyyn lupaamalla lukea lempparisatu ja kohta olimme jo kaikki unessa.
Aamulla Elis jo osasi nauraa verelle ja näkiessään peilistä omat veriset kasvonsa, alkoi häntä naurattaa. Kaikki hyvin, mutta melkoinen herätys oli koko porukalle enkä kyllä toivo näitä lisää.
Ehdinkin jo konsultoimaan sairaanhoitajaystävääni, joka kehoitti hankkimaan jääkaappiin kylmäpusseja. Tiedän, että joillain nenästä saattaa tulla verta useinkin ja mitä erikoisimmissa tilanteissa, toivottavasti tästä ei meillä tule tapaa. Rakkaat pellavalakanat kävivät jo heti aamulla pesussa ja huokaisin helpotuksesta, kun veri ei ehtinyt jämähtää niihin. Tänään vietämme kotipäivän rankan yön jälkeen, vaikka käväisinkin jo aamupäivällä töissä.
