Mainitsin meidän olohuoneen kokeneen pienen muutoksen järjestyksessä, kun jouduin lähestulkoon kääntämään meidän koko asunnon ylösalaisin. Lundian lipasto väistyi nurkasta eteiseen rappusten alle, jonne sen olin alunperinkin ajatellut ja Ikean tarjoiluvaunu on nyt ainakin toistaiseksi tuolla nurkassa. Nyt tosin peikonlehti ei saa aurinkoa, joten tässä vielä pyörittelen mielessäni huonekaluja, katsotaan miten käy. 🙂
Ostin Hemtexistä ihanan pyöreän maljakon ja napsaisin pihaltamme pienen oksan, kun en saa aikaiseksi käydä lähikukkakaupassamme. Käyhän se noinkin ja tulee tietysti edullisemmaksi. Ilta-aurinko kurkkaa ihanasti puiden takaa ja valaisee meidän olohuoneen. Television katselun kannalta se vain ei ole niin hyvä ja usein joudunkin laittamaan sälekaihtimet kiinni.
Mistä sitten en tykkää, niin nuo Hay Trayt, paremmin tunnettu blogipöytinä… Nyt vuoden verran niiden kanssa taistellessa luulen, että meidän yhteinen taival on päätöksessään. Niin kauniit kun ne kuvissa onkin, niin ne on kaikkea muuta kuin käytännölliset. Ainakin meidän taloudessa. En ostaessa tiennyt, että nuo tasot ei ole mitenkään kiinni jaloissa ja Elis saakin liikuteltua niitä jatkuvasti pois paikoiltaan, kummassakin koossa. Aikaisemmin hehkutin kuitenkin sen puolesta, että vaikka siihen juomat kaatuukin, niin matto säilyy puhtaana, kiitos reunojen. Kiitos reunojen kuitenkin puhdistaminen on todella vaikeaa, varsinkin pöydän nurkista. Ja sinne jääkin jatkuvasti likaa, koska en vain yksinkertaisesti saa niitä sieltä kulmasta paitsi kaivamalla imurin esiin. Ja jostain syystä reunojen takia pöydällä velloo jatkuvasti mm. koiran karvoja ja muita pölypalloja. Tällaista ongelmaa ei reunattomien pöytien kanssa ole ollut. Myöskään pöytä ei ole ehkä turvallisin lapsiperheessä. Meillä onneksi on vältytty suuremmilta haavereilta, mutta voisi tuolla pöydällä saada aikaiseksi aika karuakin jälkeä kun oikein kovaa kopsahtaa.
Että tällaiset aatteet tällä kertaa, jos joku halajaa näitä pöytiä, niin voidaan neuvotella hinnasta. 🙂