Monta Syytä Rakastaa on elämänmakuinen sisustus- ja lifestyleblogi. Kirjoittajana toimii sisustusalalla opiskeleva Nina, 6-vuotiaan pienen pojan äiti, joka rakentaa ja sisustaa omaa unelmakotiaan skandinaavisin ottein. Nina rakastaa valokuvaamista ja pyrkii taltioimaan kuviinsa aitoja hetkiä ja tunteita. Tästä blogista löydät rehellistä arkea ja inspiroivaa arjen kauneutta!
Meille on tänne kotiin rakennettu oikein hulppea toimistotila (lue: olohuoneen TV yhdistettynä tietokoneeseen ja ERITTÄIN epäergonominen työasento). Istun siis tälläkin hetkellä lattialla selkä notkolla ja lopetin juuri töiden teon ja siirryin päivittämään blogia. Harmi ettei C ole kotona, niin saisi napsittua kuvan tästä ergonomisesta työasennostani, mutta ehkä teidän mielikuvitus riittää kuvittelemaan sen.
Tällä hetkellä työn alla on muutamien kotisivujen suunnittelu ja niiden päivitys sekä yhden kirjan taitto. Kirjasta varmasti lisää mainintaa myöhemmin lähempänä sen julkaisua. Ja ettei elämäni kävisi vauvan ja töiden ohella liian helpoksi, niin yritän edelleen valmistua koulusta mediatekniikan insinööriksi. Hain siis kesällä lisää aikaa ja nyt alkoi 7. opiskeluvuoteni. 😀 Jäljellä on enää insinöörityön viimeistely ja siihen liittyvät esiintymiset ja kypsyyskoe sekä läjällinen fysiikan tehtäviä tehtäväksi, joilla saan hyväksiluettua kaksi fysiikan kurssia. Jos joku siellä lukijoista on erinoimainen fysiikassa, niin saa ilmoittautua auttamaan korvausta vastaan! 🙂
Miten tää kaikki sitten onnistuu vauvanhoidon ohella? Täytyy kyllä myöntää, että musta on kuoriutunut aikamoinen multitasking-kotiäiti! Eilenkin illalla päivitin kotisivuja yhdellä kädellä samaan aikaan kun Elis roikkui toisella kädellä syömässä. Sillon ei kyllä virheiltä vältytä ja pääsinkin niitä myöhemmin korjailemaan. Tuntuuko tämä kaikki sitten tosi rankalta? No ei tunnu paitsi koulu. Se aiheuttaa mulle sellaista stressiä ja mitä enemmän stressaan, sitä vähemmän siihen haluan käyttää aikaa ja siitä sitten aiheutuukin mukava kierre. Mutta työjuttuja teen ihan mielellänikin niin kauan kun saan niitä tehdä omalla painollaan eikä joku ole hoputtamassa. Samalla tienataan vähän ylimääräistä taskurahaa.
Työkuulumisten jälkeen hieman Eliksen kuulumisia!
Meillä on nyt noin viikon verran treenailtu bataattisoseen syömistä ja se alkaa pikkuhiljaa menemään jo paremmin ja osa varmasti menee mahaan asti. Elis on myös oppinut kääntymään takaisin mahalta selälleen (siis kierähtää vahingossa) ja olen aivan varma, että seuraavan kahden viikon sisällä Elis lähtee ryömimään. Tänään otin videokuvaa, kun hän yritti niin kovasti jo ponkaista eteenpäin saadakseen käsiinsä pallon, joka oli aivan pikkuriikkisen liian kaukana. Yhteen summattuna Elis osaa tällä hetkellä kääntyä mahalleen, pitää nätisti päätä ylhäällä pitkiäkin aikoja, kääntyä takaisin selälleen, nostaa pyllyä mahalla ollessaan, valuttautua pois sitteristä, laittaa varpaat suuhun, pelleillä kielellään, tarrata kiinni kaikesta mitä tarrausetäisyydelle tulee, päristellä, nauraa ääneen, seurata katseellaan kaikkea ja kuolata 😀 Varmaan unohtui jotain tosi tärkeitä ”taitoja” tosta listasta, mutta tuossa nyt pääpiirteittäin. 🙂
Olemme päässeet myös todistamaan nyt Eliksen ensimmäistä flunssaa, kun eilen oli kuumetta ja räkä valu. Kovasti jo toivoin, että kyseessä olisi ollut hampaiden tuloa, mutta ei siellä ikenissä näy eikä tunnu mitään.
Äsken sain äitiltäni puhelun ja hän ihmetteli miksemme ole käyneet seurakunnan järjestämissä kerhoissa ja aloinkin heti tutkimaan mitä kerhoja meidän seurakunta järjestää ja milloin ja huomenna ajattelin käydä tutustumassa Esikkokerhoon. Siitä lisää myöhemmin!
