Monta Syytä Rakastaa on elämänmakuinen sisustus- ja lifestyleblogi. Kirjoittajana toimii sisustusalalla opiskeleva Nina, 6-vuotiaan pienen pojan äiti, joka rakentaa ja sisustaa omaa unelmakotiaan skandinaavisin ottein. Nina rakastaa valokuvaamista ja pyrkii taltioimaan kuviinsa aitoja hetkiä ja tunteita. Tästä blogista löydät rehellistä arkea ja inspiroivaa arjen kauneutta!
Tein reilu vuosi sitten yhden parhaimmista Tori-ostoksistani, kun bongasin sieltä ihanan vanhan peilipöydän jakkaroineen. Peilipöydästä on tullut yksi lempihuonekaluistani ja onnekseni se oli säilynyt todella hyväkuntoisena eikä näin vaatinut minkäänlaisia korjaustoimenpiteitä.
Pientä freesaamista se kuitenkin kaipasi, nimittäin alkuperäiset laatikoiden nupit olivat tylsät ja rumat valkoiset puunupit. Keväällä sitten vihdoin ryhdyin tuumasta toimeen ja peilipöytä sai ihanat nahkavetimet (klik). Näitä olenkin jaksanut hehkuttaa blogissa, peilipöytä päivittyi niiden ansiosta tähän päivään säilyttäen kuitenkin sen oman vanhan fiiliksen (klik).
Peilipöydän mukana tullut jakkara tarvitsi myös pientä freesausta ja se onkin ollut kaapissa piilossa tähän saakka. Kirjoittelin vuosi sitten blogissa asiasta (klik) ja puntaroin silloin kahden Marimekon mustavalkoisen kuosin välillä. Joulukuun alennusmyynneistä kuitenkin bongasin ihanan Kesanto-kankaan ja ajatukset mustavalkoisesta kuosista oli siltä heittämältä kuopattu. Projekti roikkui pitkään, vaikka kangas odotti kaapissa ja niittipyssynkin olin ostanut Lidlistä halvalla.
Koska jakkaran päällinen oli jonkinlaista lampaanvillaa, halusin kankaan alle hankkia verhoiluvanua ettei epätasaisuus paista kankaan alta. Tästä syystä projekti seisoikin, en nimittäin saanut aikaiseksi käydä kangaskaupassa. Lopulta verhoiluvanu tuli minun luokse (tai oikeastaan vaahtomuovilevy), sillä uusi sohva oli onnekseni pakattu juurikin sellaisella. Sitten ei tarvinnut enää kun kaivaa jakkara, kangas ja niittipyssy kaapista ja ryhtyä työhän. Itse työhön meni ehkä 10 minuuttia ja nyt jakkara on aivan upea! Kangas sopii siihen täydellisesti, aivan kuin se olisi ollut siinä aina. Kulmat olisin voinut ehkä viimeistellä vähän paremmin, mutta hätähousu kun olen, niin ne näyttävät nyt tuolta. Olen silti todella tyytyväinen lopputulokseen, eikä niitä ryppyisiä kulmia tule tuijoteltua.
Mitäs tykkäätte lopputuloksesta?
