Olen monesti luvannut esitellä täällä kohteita, joita kuvaan työkseni ja monta kohdetta olisikin ansainnut oman esittelynsä. Eilen kuitenkin kävin kuvaamassa niin spesiaalin ja uniikin kohteen, että ei ollut kahta sanaa siitä kirjoitanko kohteesta blogissani.

Tällaiset päivät ovat parhaimpia kun saan inspiroitua kuvattavasta kohteesta, oli kyse sitten arkkitehtuurista, sisustuksesta, sijainnista tai pienistä detaljeista. Tämä kohde tarjosi lähes kaikkea tätä. Merinäköala, upeita detaljeita, todella mietitty pohjaratkaisu erityisillä yksityiskohdilla ja kauniita pintamateriaaleja.

Yläkerta koostui kolmesta todella reilunkokoisesta makuuhuoneesta, joista kahdesta oli käynti parvekkeelle. Kolmas makuuhuone oli suunniteltu lastenhuoneeksi, josta löytyi erillinen työskentelytila jo valmiiksi integroituna työpisteineen.

Master bedroomille kuului sekä kylpyhuone kylpyammeineen ja kattosuihkuineen, kun myös walk-in-closet yhdistettynä kodinhoitotilaksi. Ovet olivat pääasiassa lasiliukuovia tilasta toiseen ja kaikkialta tuntui voivan kävellä läpi aina vain seuraavaan tilaan.

Alakerran sisäänkäynti oli kuin iso eteishalli ja rouheasti käsiteltyyn sisäseinään oli tehty sisäikkuna, joka tarjosi muuten omassa rauhassa olevaan eteiseen näkymän olohuoneeseen. Olohuoneesta oli upeat näkymät merelle ja se yhdistyi saarekkeelliseen keittiöön, joka oli sekin mietitty viimeistä yksityiskohtaa myöten. Säilytystilaa oli katonrajaan saakka ja toiselta seinältä löytyi vielä välitilasta lasiliukuovien takaa lisää säilytystilaa.

Keittiöstä kuljettiin liukuovien läpi alunperin seuraavaan tilaan, jolle en oikein edes keksi nimeä. Sieltä löytyi iso ruokailutila sekä upea seinään integroitu takka, ja ikäänkuin keittiö olisi vielä jatkunut tälle seinälle. Lasikatto toi luonnonvalon sisälle ja ilmeisesti tila on ollut alkuperäisissä rakennuslupakuvissa katettu terassi. Tästä tilasta kuljettiin spaosastolle, jonka yhteydessä oli toinen, arkisempi kodinhoitotila sekä toinen sisäänkäynti.

Spaosastolta meni ovi työhuoneeseen ja sieltä jälleen seuraavaan huoneeseen, joka tarjoili taas merinäköalaa. Koko alakerta oli suunniteltu läpikuljettavaksi, joten sitten oltiinkin takaisin eteisessä.

Tätä kohdetta oli todella mukava kuvata, se yllätti aina vain uudelleen siirryttäessä seuraavaan tilaan. Mitä tunteita tämä teissä herättää?