Noniin, nyt on kuvat purettu kameroista ja parhaat valkattu päältä. Tämä oli meidän ensimmäinen yhteinen kaupunkiloma ja ensimmäinen kahdenkeskinen loma Eliksen syntymän jälkeen. Itselleni loma tuli todella tarpeeseen, sen verran olen ollut tiiviisti kiinni Eliksessä viimeiset 2 vuotta ja 3 kuukautta ja siihen päälle vielä koko raskausaika.

Voisin tähän alkuun kirjoittaa pienen yhteenvedon Budapestistä lomakohteena. Budapest on aivan mielettömän kaunis kaupunki, jossa historia seuraa mukana joka paikassa. Rakennukset on kuin taideteoksia, joita voisi vain pysähtyä tuijottamaan. Itse pidin Budapestistä aivan älyttömän paljon ja voisin matkustaa sinne milloin vain uudelleen. Hintataso on mielestäni sama kuin Suomessa. Ruoka on ehkä aavistuksen edullisempaa, mutta mitään huomattavaa eroa hintatasossa ei mielestäni ole. Vaatteet ja kaikki muu käyttötavara on ihan samaa hintatasoa Suomen kanssa, joten mitään älytöntä shoppailureissua sinne ei kannata suunnitella, vaikkakin aina lomalla on kiva vähän shoppailla. 🙂 Mitä sitten tulee paikallisiin, niin siellä tuli heti alusta asti hyvin selväksi kyllä että turistien läsnäolo on heille ihan se ja sama. Heille on aivan sama ollaanko me siellä vai ei, ostetaanko vai ei. Emme saa mitään erityistä kohtelua. Sanoinkin miehelleni, että mielestäni heidän käytös oli hyvinkin verrattavissa meihin suomalaisiin. Koen, että ei täällä Suomessakaan turisteja kohdella mitenkään eriarvoisesti ja jopa vähän vältellään ettei vain joutuisi vääntämään englantia. Sama varmaan pätee unkarilaisiin. Omaa lomafiilistäni se ei kuitenkaan laskenut, vaan nautin kaupungista täysin rinnoin!

Lentomme lähti torstaiaamuna, joten olimme hyvissä ajoin perillä Budapestissä. Kello taisi olla paikallista aikaa 11 aamulla, kun kirjauduimme sisään hotelliin. Huoneemme oli ilmoitettu jo etukäteen olevan valmis vasta kahdelta ja aika piti edelleen, joten kävimme vaihtamassa shortsit päälle, jätimme matkalaukut säilöön ja lähdimme tutustumaan kaupunkiin.

Budapest jakautuu kahteen osaan, Buda ja Pest, joiden läpi virtaa Tonavan joki. Meidän hotelli sijaitsi Pestin puolella, joka on kaupungin moderni keskusta. Budassa taas sijaitsee monet historialliset rakennukset ja alue on luonnonläheisempi ja rauhallisempi. Reippaasti lähdimme tarpomaan hotellimme lähellä olevaa pääkatua kohti jokea, ylittäen Elisabetin sillan ja siitä sitten kapuamaan ylös Gellertinvuorta, jonka huipulla on valtava 14-metrinen vapaudenpatsas. Koska lämpötila hiposi lähemmäs 40 astetta, kuumuus vei voiton ja Citadellan linnoitus jäi tällä kertaa katsastamatta. Näkymät oli kuitenkin huipulta mielettömät ja hetkeksi pysähdyimme niitä ihastelemaan ennen kuin valuimme takaisin alas.

Reippailu jatkui Linnavuoren ylätasangoille, jonka laella on linnoituksia ja valtava palatsi. Siellä seikkailimme eksyneinä keskellä päivän pahinta kuumuutta ja turhautuneina etsimme ulospääsyä ja reittiä takaisin hotellille. Széchenyin ketjusillan kautta palasimme Pestin puolelle ja lopulta hotellille. Tässä vaiheessa kello oli jo yli kolme, lähempänä neljää, olimme siis kahden vesipullon voimin, ilman ruokaa seikkailtu 39 asteen kuumuudessa yli neljä tuntia. Ei ihan paras startti rentouttavalle lomalle. Kävimme pyörähtämässä hotellilla ja menimme syömään Pita Gyrokset enkä illalla jaksanut enää liikkua hotellilta minnekään. Kävelymatkaa oli päivän aikana kertynyt reilu 15 kilometriä, jalkoja särki ja jomotti ja untakin oli vaikea saada säryn vuoksi.

Koska menimme torstaina todella aikaisin nukkumaan, olimme perjantaina jo aamuseitsemältä hereillä ja lähdimme etsimään aamupalapaikkaa. Päätimme samalta istumalta jatkaa matkaa kohti Budapestin suurinta kauppakeskusta, WestEnd City Centeriä, joka sijaitsee Nyugati-rautatiesaseman takana, n. 3 km kävelymatkan päässä hotelliltamme. Kauppakeskuksessa saimme kulutettua aikaa varmaan muutaman tunnin verran, vaikka paljoa ei sieltä käteen jäänytkään. Monet liikkeet olivat samoja kuin Suomessa ja ne kiersimme kaukaa, sen sijaan Tallinnasta tutut Bershka, Stradivarius ja Pull&Bear houkutteli shoppailemaan. WestEnd City Centerissä on yli 400 liikettä kolmessa kerroksessa, joten sanomattakin on selvää, että kyseessä oli aivan valtava kauppakeskus.

Kauppakeskukselta ei ollut enää kovin pitkä matka Budapestin eläintarhaan, joka oli meidän nähtävyyslistalla numero ykkösenä, joten kävelimme vielä sinne samalla reissulla. Eläintarha oli ehdottomasti paras missä olen koskaan käynyt ja eläinkirjo oli siellä aivan mieletön. Olimme ehtineet vasta murto-osan nähdä, kun mieheni jo sanoi että eläintarha on jo siihen asti nähtyjen lajien perusteella paras. Kaikkia emme edes jaksaneet käydä katsomassa, koska niitä oli vain niin paljon. Koon puolesta eläintarha ei ollut mikään iso, kävelyetäisyydet olivat lyhyet toisin kuin Korkeasaaressa, mutta eläimillä oli silti huikeat puitteet siellä ja näytti niin hyvinvoivilta, kun tuollaiset häkkiin pistetyt eläimet vaan voi näyttää. Viimeiset aitaukset katsastimme melkein naama irvessä, koska jälleen molempia särki jo jalkoihin ja väsytti, oli nälkä ja kuuma. Tiesimme myös, että edessä oli vielä pitkä kävelymatka hotellille. Meidän mottohan oli reissulla ettei julkisilla liikuta, vaan pysytään kävelyetäisyyksien päässä. 4 kilometrin kotimatka alkoi, puolessa välissä emme juurikaan enää jutelleet toisillemme ja ne vähäisetkin sanat vaihdettiin äksyillen.

Pääsimme kuitenkin hengissä hotellille ja kylpylässä rentoutumisen kautta lähdimme etsimään ruokapaikkaa, mikä ei tämäkään ihan nopeasti löytynyt. Yllä olevassa kuvassa olemme juuri hotellin edustalla tekemässä lähtöä ja ilmeestänikin paistaa väsymys. Olimme aivan poikki. Ehdimme varmaan tallustella taas ainakin neljä kilometriä löytääkseemme sopivan illallispaikan.

Olimme tänäkin iltana nukkumassa jo kymmenen maissa, joten lauantaiaamu alkoi lähes minuutilleen samaan aikaan seitsemältä kuin edellinenkin aamu. Tällöin itselleni olisi kyllä maittanut pidemmätkin yöunet, mutta mies vinkui päästä jo lähtemään aamiaiselle. Mikähän siinä on, että aina ulkomailla ravintolan etsiminen on niin pirun vaikeata. Sopivaa aamiaispaikkaakaan ei meinannut millään löytyä ja lopulta päädyimme ostamaan kaupasta kälysiä croissantteja ja kylmäkaapista kahvit. Yök.

Aamupalan jälkeen päädyimme jokilaivaristeilylle, vaikka olimme jo ajatelleet ettei aika siihen riitä, mutta lauantaina päätimmekin ottaa vähän rennommin. Jokilaivaristeily kesti noin tunnin, joka lähti Elisabetin sillan juurelta, kiertäen Margitinsaaren. Siinä pääsi hyvin näkemään Budapestiä vähän eri näkövinkkelistä ja koko risteilyn ajan kaiuttimista kuului englanninkielellä selostus Budapestin rakennuksista sekä historiasta. Parlamenttitalo oli aivan huikea näky.

Tuo ihana kuvissa nähty kukallinen hame oli alelöytö Stradivariuksesta ja croptop löytyi Bershkasta.

Jokilaivaristelyn jälkeen menimme nauttimaan Gellertin kylpylään, johon sainkin lukijalta vinkin ja oli kyllä huikea paikka! Kiitos siis vinkistä. 🙂 Gellertin kylpylästä löytyi kaksi ulkoallasta ja kaksi sisäallasta. Sekä sisällä ja ulkona oli yksi iso allas, jossa veden lämpötila oli 26 astetta sekä pienemmät altaat 36 asteen lämpöisellä vedellä. Lisäksi ulkona oli erillinen saunarakennus, josta pääsi nauttimaan suomalaisista oloista pulahtamalla pieneen tynnyriin, jonka veden lämpötila vastasi Suomen järvivettä. Kylpylä oli hieman sokkelomainen ja emme meinanneet aluksi löytää sisäaltaisiin laisinkaan ja luulen, että itse terapia-altaatkin, joissa käytetään kuumien lähteiden parantavia vaikutuksia omaavaa vettä, jäi tällä kertaa kokematta.

Reissun viimeisenä iltana osasimme jo hieman ottaa iloa irti nauttimalla viiniä ja drinkkejä. Kun päivä oli pyhitetty rentoutumiseen pitkien kävelysuoritusten sijaan, oli energiaakin aivan eri tavalla. Siitä huolimatta olimme untenmailla jo ennen puoltayötä ja seuraavana päivänä malttamattomina odottelimmekin jo kotiin pääsyä ja Eliksen näkemistä. <3