Eka flunssa ja puoli vuotta mittarissa

Meillä ollaan nyt kaksi viikkoa oltu flunssassa ja nyt toipilas alkaa vihdoin olla paranemaan päin. Tänään on ollut jo selkeästi parempi päivä, vaikka vähän vielä yskittääkin ja normaali päivärytmi alkaa taas olla ennallaan. Nämä kaksi viikkoa on ollut todella raskaita, vaikka Elis onkin nukkunut erinomaisesti yöunet, mutta kun päivällä ei olla suostuttu nukkumaan eikä ruoka ole maittanut ja itkettää vain. Melkein kaikki yöt on mennyt ilman ainuttakaan heräämistä n. 20-08, välillä jopa 19-09. Ei ihmekään että ei sitten ole päiväunet maittanut. Päiväunien jääminen vähälle on sitten aiheuttanutkin aamusta iltaan kestävää kitinää ja vain syli on kelvannut jos sekään aina. Ruokailut ollaan jouduttu siirtämään välillä sitteriin, sillä syöttötuolissa on ollut todella haasteellista syöminen.

Tämän viikon tiistaina tuli meillä täyteen puoli vuotta ja sen kunniaksi leivoin isille suklaamuffinseja 😀 Myös toinen mummeista tuli käymään kahvilla ja tuomassa lahjan. Sen kummemmin meillä ei puolvuotispäivää juhlittu, osittain johtuen Eliksen kiukkuisesta voinnista. Aamupäivällä Eliksen ollessa vielä hyvällä tuulella, yritin ottaa hänestä ”virallisia” puolvuotiskuvia. Hohhoijaa sanon vain. Edelleen haaveilen siitä uudesta objektiivista kameraani. Toki uusi ja valoisampi kotikin olisi mukavampi kuvauspaikka ;D Ja kuvaustaidot voisivat olla miljoonasti paremmat. Niin kuin miljoonat muut ihmiset, myös minä haaveilen taidosta osata kuvata kuin ammattilainen. Rakastan kauniita kuvia ja voisin katsella niitä päivät pitkät. Kävin koulussa yhden valokuvauskurssin, mutta en todellakaan voi kehua sitä kovinkaan ammentavaksi ja siitä ei juuri mitään käteen jäänytkään.
Toisin kuin monen muun lapsen, Eliksen lempiruokaa on puuro. Olenkin jo tainnut aikaisemminkin kertoa miten teen puuron, mutta kertaus on opintojen äiti. Olen osittain soseuttanut perus Elovena kaurahiutaleet sauvasekoittimella jo etukäteen ja aamuisin teemme sen veteen ja iltaisin korvikkeeseen. Yhteen annokseen tulee kaurahiutaleita n. 0,5dl ja vettä/korviketta 1dl. Teen puurot mikrossa, ensin puoli minuuttia, sitten sekoitus ja tämän jälkeen toinen puoli minuuttia. Mikron jälkeen sekoitan siihen n. 1/3 hedelmäsosetta ja nyt meille onkin löytynyt ehdoton lemppari mikä saa Eliksen oikein hotkimaan puuronsa, nimittäin Ruusunmarja-vadelma. Se on niin hyvää, että äidillekin kelpaa 😉
Mitä sitten tulee kasvissoseisiin ja hedelmäsoseisiin muuten, niin ne onkin vähän haastavampia. Toistaiseksi olen tehnyt kasvissoseet itse, mutta ideat alkavat loppua. Meillä on kokeiltu sekaisin nyt bataattia, porkkanaa, perunaa, kesäkurpitsaa, parsakaalia ja kukkakaalia. Viimeksi tein ison kasan sosetta, jossa oli sekaisin bataattia, kesäkurpitsaa ja kukkakaalia. Sitä Elis onkin nyt syönyt jo toista viikkoa ja ei ihmekään ettei enää nappaa. Nyt pitäisi kai ottaa lihat mukaan, mutta mulla on ihan hirveä kynnys alkaa valmistamaan itse lihasoseita. Kaipailisinkin vinkkejä miten ne on järkevintä tehdä. Onko helpompi tehdä aina yksi ruoka-aine kerrallaan ja yhdistellä sitten pakkasesta ottaessa vai tekisinkö valmiita soseita? Huoh. Haluaisin kunnon sauvasekoittimen/tehosekoittimen/monitoimikoneen, jolla olisi miellyttävämpää tehdä soseet itse. Olisi myös mukava, jos Elis suostuisi syömään kaupan soseita, mutta ei toivoakaan. Niiden pelkkä haju on jo omaankin nenään niin kammottava, että en ihmettele niiden huonoa uppoamista. Hedelmäsoseista päärynä on Eliksen ehdoton lemppari sellaisenaan.
Näihin tunnelmiin ja kuviin:
elis1.jpg

elis2.jpg

elis3.jpg

Tripp Trapp

Meillä siirryttiin viime viikolla syöttötuoliin, joka onkin ollut aika sotkuista touhua. Tähän asti olemme syöneet sitterissä ja siinä Elis ei ole päässyt heilumaan ja kädetkin ovat pysyneet paikoillaan. Viime perjantaina kävin hakemassa Huutonetistä ostamani vauvasetin sekä pehmusteet meidän Stokken Tripp Trappiin ja olihan sitä samantien kokeiltava. Syöminen on tämän jälkeen ollut yhtä haastavaa kuin aloittaessa, sillä Elis ei malta pysyä aloillaan siinä ja olemmekin muutaman kerran vaihtaneet sitteriin syömään loppuun.

elis.jpg

PA190004.JPG

Syömistä ei yhtään edesauta Eliksen flunssa ja hän onkin nyt viikon verran kakonut lähes kaikkea ruokaa, jopa niitä aikaisempia lemppareitaan. Kävimmekin tänään Pikkujätissä katsomassa ettei häntä vaivaa mikään vakavempi, mutta kurkkukin punoitti vain hieman. Lääkäri tosin sanoi, että se saattaa jo vaikuttaa siihen että ei ruoka maistu ja rään meneminen mahaan saattaa aiheuttaa pahoinvointia. Voi meidän pientä. 🙁 <3 Yöt menee todella hienosti, mutta päivät ovat olleet yhtä itkua, toivottavasti kohta paranee.

Äiti ja isi vapaalla

Viikko sitten lauantaina pääsimme taas pitkästä aikaan ulos yhdessä, lähdimme päiväristeilylle Tallinnaan tulevien kaasojen ja bestmanien kanssa. Tarkoituksena oli käydä katsomassa kuohuviinitarjonta ja etsiä meidän häihin sopiva kuohuviini pienellä tastingilla jonka järjestin sinne. Tämä kuoharitasting ei turhaan koreillut hienoudellaan, vaan haimme Alkopörssistä muutaman eri kuohuviinipullon, jotka olin jo etukäteen valinnut. Suomesta olin ostanut kertakäyttökuohuviinilasit mukaan sekä taiteillut hienot arvostelulomakkeet ja napannut ikeakyniä mukaan. Onneksi sää suosi meitä ja maistelu onnistui kivasti pussikaljameiningillä satamassa auringonpaisteessa. Tastingin lopputulos oli tosin hieman kaaottisempi. Kuoharihan tunnetusti nousee mukavan herkästi päähän ja viimeisten kuohuvien kohdalla taisi kaikki olla jo sen verran maistissa, että arvostelusta ei tullut enää mitään. Hauskaa meillä oli senkin edestä ja ehkä se oli tärkeintä kuitenkin.

Samalla päiväristeilyllä sattui olemaan myös n. 30 hengen porukka muita kavereitani juhlimassa erään ystäväni kolmekymppisiä ja se nostikin paluumatkan tunnelmaa entisestään. Laiva oli takaisin Helsingissä puoli yhdeksän aikoihin illalla ja siitä kävikin suoraan matka kotiin juhlakunnon vuoksi. Onnistuinpa hukkaamaan laivalle takkinikin sekä tuliaiset. Takki oli onneksi löytänyt tiensä Suomen löytötavaratoimistoon ja haimme sen perjantaina, jee.

Elis oli hoidossa ensimmäistä kertaa siskoni luona koko lauantaipäivän sekä yön ja oli mennyt todella hyvin taas. Soseita ja puuroja oli kuulemma syönyt huonosti mikä hieman ihmetytti, sillä kotona ne on mennyt meillä tosi hyvin ja puuro onkin Eliksen lempparia. Se tosin taisi johtua osittain huonosta ohjeistuksesta, sillä kotona olemme soseuttanut kaurahiutaleet ja siskoni luona tätä ei tehty. Päiväunet oli kuitenkin nukuttu hyvin ja samoin yöunet, joille Elis oli mennyt jo melkein tuntia aikaisemmin kuin kotona ja kerran oli yöllä herännyt vähän ennen kuutta ja saanut maidon ja nukahtanut uudelleen. Kahdeksan aikoihin aamulla aloin laittamaan siskolleni viestiä, että joko Elis on herännyt ja jouduin kehottaa mennä herättämään hänet ettei menisi päivärytmi ihan sekaisin, mutta sitten se sieltä jo huutelikin kuulemma. 🙂

Meillä on alettu nukkumaan yöunet todella hienosti, jo kolme yötä putkeen kun Elis ei ole herännyt kertaakaan, vaan on nukkunut putkeen n. 20-08. Päivät sen sijaan on jostain syystä itkuisempia eikä päiväunilla malttaisi nukkua tuntia pidempään. Ja pieni flunssakin vaivaa, Elis nimittäin oli alkuviikosta kaksi päivää 39 asteen kuumeessa ja nyt jälkitautina räkäisyyttä ja pientä yskää eikä ruokakaan maita. Huomenna menemme lääkäriin, jos tuo itkuisuus jatkuu.

Olipas tylsä postaus, mutta tällaista tällä kertaa. 🙂