Kuulumisia bussista

Me ollaan nyt koko viikko liikuttu Eliksen kanssa bussilla ja ei se ookaan niin kamalaa kun olin ajatellut. Ei tarvitse miettiä mahdutaanko bussiin, koska ollaan lähes joka kerta oltu ainoat vaunuilijat bussissa ja kahdet vaunut menee ihan näppärästi vierekkäin. Ei ole myöskään tarvinnut miettiä joutuuko pyytämään apua bussiin noustessa, kun näköjään kaikki bussit on nykyään matalalattiabusseja ja sinne päästään ihan helposti ilman apuakin. Muutaman kerran on bussikuski ajanut turhan kauaksi kävelytiestä, jolloin siihen on jäänyt isompi rotko väliin ja siinä on sitten ollut hieman taiteilemista, mutta ilman apua ollaan selvitty! Ainoana miinuksena bussissa kulkemiselle on se aika. Ne bussit kun kiertää puoli Espoota ja pysähtyy joka toisella pysäkillä, mutta ehkä se on sen väärti että päästään ilmaiseksi paikasta A paikkaan B. Ja mihinkäs meillä näin äitiyslomalla olisikaan kiire!

Tänään mentiin bussilla moikkaamaan mun mummia Olariin ja mummi olikin meitä pysäkillä vastassa. Elis on oppinut pikkuhiljaa ryömimään tai se on pikemminkin jotain ryömimisen ja konttaamisen välimaastoa tai en osaa sanoa onko se edes sitä, mutta eteenpäin se jokatapauksessa kulkee. Nyt täytyykin olla yhä enemmän imuroimassa asuntoa, kun on nyt kahtena päivänä löytynyt naama ihan kissojen ja koiran karvoissa, kun on onnistunut liikkumaan leikkimatolta pois. Elis pääsi näitä taitojaan näyttämään tänään myös mummille ja oli kyllä varsinainen hymypoika mummin luona. Huomenna Elis täyttää 5kk ja mennään moikkaamaan C:n äitiä ja mummia ja vaaria. On oikein isovanhempien viikonloppu.

Äiti sen sijaan otti tänään vapaapäivän ja lähti katsomaan siskonsa kanssa Cheekiä Helsingin jäähallille. En ole aikaisemmin ollut mikään Cheek -fani enkä ollut ehtinyt tutustua eilen ilmestyneeseen Cheekin uuteen levyyn, mutta naureskelin keikan jälkeen, että nyt viimeistään alkoi mun fanitus. On se Jare niin sympaattinen tyyppi ja hyvin näyttäisi pysyvän jalat maan tasalla, vaikka onkin varmaan ainoita suomalaisia artisteja jolla kaksi peräkkäistä jäähallikonserttia myyty molemmat loppuun 20 minuutissa. Mulla varmaan jää tuo Cheekin kuuntelu korvalappuihin, kun C ei voi sietää sitä eikä paljon muutakaan suomalaista musiikkia joten kotona sitä tuskin kuunnellaan. Paitsi kun C on töissä tai treeneissä. 😉 Aivopesen ehkä Eliksen tykkäämään siitä, siskon lapsetkin jo jammasi ihan messissä autossa, kun siskon mies lapsien kanssa heittivät meidät jäähallille.

Pystyn jo paljon helpommin jättämään Eliksen kotiin C:n kanssa, kun pullosta juominen sujuu jo niin hyvin. Meillä vain ei enää ole kuin yhden pullon verran maitoa jäljellä pakastimessa eikä multa tunnu oikein enää heruvan ylimääräistä maitoa säilöttäväksi. Pitääköhän meidän alkaa antaa korvikkeita mun poissa ollessa ja jos näin, niin aloitetaanko me mistä korvikkeista? Äsken sain onneksi talteen vielä toisen pullollisen, koska tuolla konsertissa ei tullut juotua alkoholia, niin pystyi hyvin mielin pumppaamaan tuon maidon talteen.

IMG_20130914_090055.jpg

20130914_114618.jpg

20130914_124710.jpg

20130914_175321.jpg

20130917_123310.jpg

20130919_115319.jpg

20130919_170621.jpg

20130921_140728.jpg

20130921_194447.jpg

Toinen kierros

Espoon Tapiolaan on avattu uusi itsepalvelukirppis Toinen Kierros Stockmannin alakertaan, Etolaa vastapäätä. Se on aivan mielettömän hyvin organisoitu ja siisti paikka. Varasin sieltä itselleni heti pöydän kahdeksi viikoksi ja tänään aamupäivällä kävinkin täyttämässä pöytäni (numero 127, vink vink) vaatteilla ja tavaroilla. Meinaan tehdä bussireissun Eliksen kanssa vähintään joka toinen päivä sinne viemään vähän lisää tavaraa ja siistimään pöytää.

En ole ikinä ennen törmännyt noin hyvin järjestettyyn itsepalvelukirppikseen, jossa pystyt ajantasalla seuraamaan myyntiä. Toinen kierros -itsepalvelukirppiksellä on käytössään tällainen systeemi netissä johon kirjaudutaan sisään pöydän varauksen yhteydessä ja sieltä saa tehtyä hintalaput tuotteilleen, jotka sitten tulostetaan paikan päällä. Hintalapuissa on yksilölliset EAN-koodit, joiden avulla jokainen myyty tuote rekisteröityy tietokantaan ja pääset tunnuksiesi kautta seuraamaan myytyjä tuotteita.

Samalla pystyt seuraamaan hieman onko sieltä varastettu mitään, kun jokainen tuote on yksilöity. Pöydän hinta on 44e/vko ja sen lisäksi siellä veloitetaan 5% myyntivoitosta. Hintalaput tulostetaan 30kpl tarra-arkkeihin ja pöydän hintaan sisältyy kaksi tarra-arkkia ja loput tarra-arkit maksaa 0,20e/kpl. Eli ei siis ole kallista ja miten näppärää! Pelkäänkin pahoin, että musta tulee ihan hysteerinen vahtaaja myynnin suhteen.

Käykää siis tsekkaamassa Tapiolan Toisessa kierroksessa pöytä numero 127. Käyn päivittämässä sitä vähintään joka toinen päivä!

Elämäni ensimmäiset Vansit

En olisi ikinä voinut kuvitella näkeväni tätä päivää, kun pistin tilauksen menemään Vansin lenkkareista. Ajatus lähti, kun kävimme Intersportissa ja näin ALE-laarissa aivan ihanan neon persikan väriset Vansit ja olin jo valmis kiikuttamaan niitä kassalle, mutta jäljellä oli vain enää liian isoja kokoja. Kotiin päästyäni selasin koko netin läpi ulkomaisista nettikaupoista asti, mutta samaa väriä ei löytynyt enää mistään minun koossani.

Etsiessäni niitä neon persikkaisia Vanseja oikeassa koossa läpi internetin verkkokauppojen kirjon, kiinnittivät silmäni huomion vähintäänkin yhtä herkullisiin mintun värisiin Vanseihin ja koska niitä löytyi koossani, oli ne pakko tilata. Tilattiin samalla myös C:lle Vansit, koska C oli jo pitkään himoinnut myös Vanseja ja muistin että mulla oli sähköpostissa 15% alennuskuponki Zalandoon. C:lle lähti keltaiset Vansien perinteinen Authentic malli ja mulle lähti Authentic Lo Pro malli eli vähän matalaprofiilisemmat. Omasta mielestäni Lo Pro malli on paljon siromman näköinen naisen jalassa vaikka naisille löytyy myös normaali malli.

C haki eilen Zalandon pakettimme postista ja kengät oli livenä vielä kivemmat. C:tä vähän mietitytti keltainen väri, mutta yllättäen mun uudessa keltaisen värin villityksessä koin ne tosi kivannäköisinä! Ja ne munkin mintun väriset Vansit oli aika näpsäkät. Toki ne neon persikkaiset kummittelee vieläkin mun verkkokalvoilla.

Tästä lähti meidän Vans-alamäki vai pitäiskö sanoa ylämäki ja varmasti jatkossakin tilataan Vanseja molemmilla ja sitten kun Elis oppii kävelemään, niin myös sille! En malta odottaa, että Elis saa ensimmäiset Vansinsa. 🙂

P9120288.JPG

P9120292.JPG

P9120293.JPG

P9120279.JPG