Unettomia öitä ja loma kanarialle

En ole eläissäni kärsinyt nukahtamisvaikeuksista tai muista uniongelmista, kunnes joulukuussa moinen vaiva alkoi pikkuhiljaa nostaa päätään ja nyt se on noussut jo sellaiseksi riesaksi, että alkaa fyysinen ja henkinen hyvinvointi kärsimään.

Olen kokeillut ilman reseptiä apteekista saatavaa melatoniinia, mutta siitä ei kyllä ollut mitään hyötyä nukahtamisessa, joten muutoksen on tultava nyt muualta.

Elämä tuntuu heittelevän tällä hetkellä niin hyvässä kuin pahassa ja kunhan asiat varmistuvat, tulen kertomaan enemmän täällä blogissakin. Nämä kaikki muutokset elämässä tuntuu kuitenkin verottavan yöuniani, sillä olen aina ollut melko herkkä ihminen ja helposti sorrun ylimiettimään kaikkea.

Tänään starttaamme pienen irtioton arjesta Eliksen kanssa, sillä ensin lähdemme ystäväni ja hänen poikansa kanssa Tallinnaan kylpylälomalle ja sen jälkeen kurvaamme lentokentälle suunnaten kohti Gran Canariaa ja aurinkoa. Toivottavasti tämä loma saisi ajatukset selkiytymään ja uni alkaisi taas maittamaan.

Profiilikuvauksissa

Olen pitkään seurannut Instagramissa todella taitavaa ja upeaa valokuvaajaa Amanda Ahoa, jonka tyyli on ihanan freesi ja päätin, että jonain päivänä kuvautan myös itseni hänellä, kun sille on tarve.

Haaveena olisi alkaa kasaamaan portfoliota töistäni sisustussuunnittelijana, luoda nettisivut ja oma Instagram-tili töilleni. Tätä varten päätin hankkia itselleni uuden profiilikuvan.

Se päivä koitti eilen lauantaina, kun Amanda järjesti Studio Roscoella profiilikuvauspäivän ja nappasin heti ajan itselleni. Kuvauspäivän lähestyessä alkoi vaatekriisi ja tajusin, ettei kaapistani löydy mitään tyylikästä, rentoa ja ajatonta, joten shoppailemaanhan sitä oli lähdettävä. Amanda suositteli vaaleita yksivärisiä sävyjä, ajattomia vaatteita ja se kuulosti helpommalta kun lopulta oli.

Olin mielessäni kuvitellut itselleni todella taiteellisen lookin, sellaisen sisustussuunnittelija-lookin, mutta mielessäni ollutta paitaa ei löytynyt lopulta mistään ja päädyin ostaman söpön vaaleanpunaisen bleiserin ja ihanan piparireunaisen puseron. Otettiin kuvia sekä bleiserillä että ilman ja mitä nyt näin läppärin ruudulta kuvia, niin en malta odottaa niitä saatavaksi!

Upeita, harkittuja yksityiskohtia

Olen monesti luvannut esitellä täällä kohteita, joita kuvaan työkseni ja monta kohdetta olisikin ansainnut oman esittelynsä. Eilen kuitenkin kävin kuvaamassa niin spesiaalin ja uniikin kohteen, että ei ollut kahta sanaa siitä kirjoitanko kohteesta blogissani.

Tällaiset päivät ovat parhaimpia kun saan inspiroitua kuvattavasta kohteesta, oli kyse sitten arkkitehtuurista, sisustuksesta, sijainnista tai pienistä detaljeista. Tämä kohde tarjosi lähes kaikkea tätä. Merinäköala, upeita detaljeita, todella mietitty pohjaratkaisu erityisillä yksityiskohdilla ja kauniita pintamateriaaleja.

Yläkerta koostui kolmesta todella reilunkokoisesta makuuhuoneesta, joista kahdesta oli käynti parvekkeelle. Kolmas makuuhuone oli suunniteltu lastenhuoneeksi, josta löytyi erillinen työskentelytila jo valmiiksi integroituna työpisteineen.

Master bedroomille kuului sekä kylpyhuone kylpyammeineen ja kattosuihkuineen, kun myös walk-in-closet yhdistettynä kodinhoitotilaksi. Ovet olivat pääasiassa lasiliukuovia tilasta toiseen ja kaikkialta tuntui voivan kävellä läpi aina vain seuraavaan tilaan.

Alakerran sisäänkäynti oli kuin iso eteishalli ja rouheasti käsiteltyyn sisäseinään oli tehty sisäikkuna, joka tarjosi muuten omassa rauhassa olevaan eteiseen näkymän olohuoneeseen. Olohuoneesta oli upeat näkymät merelle ja se yhdistyi saarekkeelliseen keittiöön, joka oli sekin mietitty viimeistä yksityiskohtaa myöten. Säilytystilaa oli katonrajaan saakka ja toiselta seinältä löytyi vielä välitilasta lasiliukuovien takaa lisää säilytystilaa.

Keittiöstä kuljettiin liukuovien läpi alunperin seuraavaan tilaan, jolle en oikein edes keksi nimeä. Sieltä löytyi iso ruokailutila sekä upea seinään integroitu takka, ja ikäänkuin keittiö olisi vielä jatkunut tälle seinälle. Lasikatto toi luonnonvalon sisälle ja ilmeisesti tila on ollut alkuperäisissä rakennuslupakuvissa katettu terassi. Tästä tilasta kuljettiin spaosastolle, jonka yhteydessä oli toinen, arkisempi kodinhoitotila sekä toinen sisäänkäynti.

Spaosastolta meni ovi työhuoneeseen ja sieltä jälleen seuraavaan huoneeseen, joka tarjoili taas merinäköalaa. Koko alakerta oli suunniteltu läpikuljettavaksi, joten sitten oltiinkin takaisin eteisessä.

Tätä kohdetta oli todella mukava kuvata, se yllätti aina vain uudelleen siirryttäessä seuraavaan tilaan. Mitä tunteita tämä teissä herättää?