Terveiset Kroatiasta

Viime viikko tuli vietettyä auringon alla, turkoosin meren ympäröimänä Kroatiassa. Tarkemmin ottaen Bračin saaren eteläosassa Bolissa. Reissu tuli maailman parhaimpaan ajankohtaan, olin todella sen tarpeessa, sekä töiden suhteen että henkilökohtaisessa elämässäni. Seinät tuntuivat kaatuvan päälle missä tahansa olinkaan.

Kroatiasta tuli tämän seitsemän päivän aikana heittämällä ehdoton lempipaikkani koko maailmassa ja katselen jo lentoja sinne syksyksi. Rakastuin koko sydämestäni Kroatiaan, erityisesti Boliin, ja tähän on monta syytä. Tiedän, että maailma on pullollaan kauniita paikkoja. Sellaisia joita en tule koskaan kokemaankaan. Mutta koska olen toisinaan sellainen käytännön ihminen, oli Kroatiaan todella helppo rakastua. Sinne lentää vain kolme tuntia, suorat lennot saat noin 200 eurolla ja sinua odottaa sellaiset maisemat, joita et voisi edes kuvitella olevan kolmen tunnin lentomatkan päässä.

Koko Kroatiaa reunustaa Adrianmeri, joka on turkoosein koskaan näkemäni meri. Ei tarvinnut etsiä asumatonta saarta keskellä tyhjyyttä nähdäkseen turkoosin meren. Olisin voinut ihailla sitä merta tuntitolkulla.

Lentomme laskeutui Splitin lentokentälle, josta oli ajomatkaa satamaan noin puolisen tuntia. Siitä meidät kuljetti lautta tunnissa Bračin saarelle Supetariin. Supetarista jatkoimme matkaa taksilla puolisen tuntia saaren eteläosaan Boliin. Supetarista olisi myös mennyt bussi Boliin, mutta se olisi kiertänyt koko saaren ja matkaan olisi kulunut tunti.

Bol on tunnettu sen kauniista rannasta – Zlatni Rat ja se oli vain kivenheiton päässä meidän Airbnb asunnostamme. Valitettavasti toukokuu ei vielä ollut sesonkiaikaa Kroatiassa eikä täten myös lämpimintä aikaa, mutta se ei muuttanut mieltäni Kroatiasta. Tarkoituksenamme oli viettää koko lomamme Bolissa, mutta päätimme extempore lähteä viimeisiksi päiviksi vielä Splitiin ja hyvästelimme haikein mielin Bolin.

Splitissä vietimme viimeiset puolitoista päivää syöden ja shoppaillen. Teimme kiertoajelun kaupungin ympäri nähden toinen toistaan upeampia rantoja. Täytyy vielä mainita, että ruoan taso Kroatiassa on aivan mieletöntä!

Kuvia reissusta tuli räpsittyä oikeastaan vain puhelimella, koska en vain jaksanut kantaa kameraa mukana. Kuvia tuli muutenkin otettua melko vähän verrattuna aikaisempiin reissuihin. Aluksi otin hirveät paineet siitä, että kuvia pitäisi räpsiä paljon, jotta olisi näyttää kotona kaikille millaista Kroatiassa on. Sitten tein periaatepäätöksen unohtaa kaiken tuon ja nauttia lomasta omalla tavalla. Muistot Kroatiasta ja lomasta säilyvät sydämessäni ja ajatuksissani, se riittää.