Stressitaso nousee

Noin vuosi sitten samoihin aikoihin kun tämän blogin perustin, C kosi mua ja aloitin into piukeana heti hääsuunnittelut. Kesällä uskalsin ottaa ne myös puheeksi kaasojen kanssa. Kaasojen ensimmäiset kommentit taisivat liittyä aikatauluihin ja ihmetykseen siitä, miten aloitan aivan turhan aikaisin häähössötykset, aikaahan kun on häihin yli vuosi. Siitä asti korvissani on soinut kaasojen sanat siitä, miten aikaa tosiaan häihin on vielä vuosi ja syksyllä hidastinkin tahtia, kun ajattelin etten halua vaikuttaa heidän silmissään ihan Bridezillalta! Nyt laskin häihimme olevan jäljellä ENÄÄ 5kk ja tein listaa siitä, mitä vielä häiden suhteen on tekemättä ja kauhukseni järkytyin. Miten ikinä ehdin saamaan kaiken ajoissa valmiiksi. Stressiä ei yhtään helpota se, että meille ei tule pitopalvelua, vaan raaka-aineet haetaan tukusta ja tarjoilut valmistellaan itse.

Eilen sain kutsut kuoriin ja nyt pitäisi vielä kirjoittaa nimet 50 kuoreen ja liimata postimerkit ja lähettää. Lähetys jännittääkin aivan kamalasti, koska sitten se on ns. virallista ja häitä ei voi enää perua. 😀 Enkä tarkoita perumisella sitä, ettenkö haluaisia naimisiin C:n kanssa, vaan jos tässä jostain syystä aika loppuisi kesken ja niitä pitäisi siirtää niin se ei enää onnistuisi.

Tähän mennessä meillä ei oikeastaan ole muuta hankittua kuin kirkko, juhlapaikka, hääpuku, sormus minulle, morsiustyttöjen mekot, pilttipurkit koristeltu tuikkukipoiksi, juuttikangasta ostettu kaitaliinoiksi (tosin nekin pitää vielä ommella ja kiinnittää reunoihin pitsinauha), varattu minulle meikkaus ja kampaus ihanalta Saaralta, varattu bussikuljetus vieraille, varattu astiavuokraus ja saatu kutsut valmiiksi. Siinäpä se. Eli paljon on vielä tehtävää!

Vielä pitäisi metsästää vaatteet myös sulhaselle, bestmaneille, kaasoille, sulhaspojalle ja tehdä ohjelma-menu-laput, hankkia lautasliinat, ommella ne pirun kaitaliinat ja kiinnittää pitsit, varata hääkimppu, heittokimppu, vieheet ja rannekukat, päättää mitä meillä olisi heittoriisin tilalla, miten koristellaan buffetpöytä, hankkia karkit herkkubuffettiin, juomat hakea Tallinnasta, varata tarjoilijoita häihin ja yksi kokki hoitamaan yhtä osaa ruoanlaitosta, koko juhlapaikan koristelut päättää ja toteuttaa ÄRGHHH… 😀 aivan liikaa asioita.

Tätä kaikkea ei helpota yhtään töiden määrä ja aika joka menee Eliksen kanssa, sillä hänen kanssaan ei pysty hoitamaan yhtäkään näistä asioista. On rankkaa mennä naimisiin ja toivottavasti juhlapäivänä tämä kaikki on ollut vaivan arvoista. 🙂