Uudistunut blogikoti

Ihanaa alkanutta viikkoa ja tervetuloa uudistuneeseen blogikotiini CASA blogeihin. Kuten huomaatte, ulkoasu on päivittynyt, samoin CASA blogien etusivu. Muutosta on odotettu ja nyt onkin mukava kirjoitella ensimmäistä kertaa tällä uudella alustalla. Siirryimme WordPressiin, joka onkin itselleni työn puolesta tuttu työkalu. Kuvien laadun pitäisi olla myös uudella alustalla huomattavasti parempi. Itseasiassa olen varmaan viimeiset puoli vuotta ladannut kuvat ensin Flickeriin, josta siiten hakenut blogiin, koska en voinut sietää kuvien huonoa laatua.

Viime viikko onkin mennyt pienten säätöjen parissa ja vielä on muutamia asioita joita tuolla ylemmällä taholla säädetään. Oikeasta reunasta puuttuu esimerkiksi kaikki tutut namiskat, samoin Instagram ja paljon muuta. Pidin viime viikon osittaista sometaukoa muutenkin, mm. snäpin jätin kokonaan rauhaan ja katsotaan palaanko sen pariin enää ollenkaan.

Kävimme ystäväni kanssa torstaina ottamassa vähän uusia kuvia ja kuvaussessio tulikin loistavaan aikaan, nimittäin sain hyödynnettyä kuvia sitten tuossa yläbannerissa sekä oikeassa sivussa olevassa esittelypalkissa. Olihan se pakko saada itsellekin näitä siirappisia peltohengailukuvia. Niistä välittyy ihana tunnelma, vaikka todellisuudessa ne onkin juuri niin suunniteltuja etten saa siitä tunnelmasta enää itse kiinni ollenkaan.

Löysin viime viikolla aivan ihanan biisin, pakko jakaa se teillekin. Kirjoitin myös sen sanat ylös, joten tässä nekin. Tämä biisi on suoraan kun omista ajatuksistani tällä hetkellä.

Pieni hetki älä liiku, pysähdy.
Vielä hetki, minä pidän sinut nyt.
Älä mene vielä, paina pää ja makaa hiljaa siinä selällään.
Ei kukaan tiedä kun sivelet mun hiuksia.
On kiellettyä olla kiinni sinussa.
En ääneen myönnä mitään, etten tunne kuinka yksin jäljiltäsi täällä oon.

Koska en muista kuinka elin ennen sua.
Mutta muistan miltä tuntuu hetkessä rakastua.
Miten olin onnellisen heikkopäinen, tiesin mihin antaudun.
En koskaan unohtanut päivää kun luulin olevani sun ainoa, oikea, ihminen.

Kun luulin olevani sun, täydellinen sinulle.

En tahdo kuulla mitä meistä puhutaan.
Kun jäljellä on sydän ja sata murtumaa.
Ehkä nousen vielä, ehkä tänään tai hukuttaudun yksin elämään.

8 kommenttia “Uudistunut blogikoti

    1. Kiitos <3 Neuvoin tarkkaan ystävääni miten hänen tulee ottaa kuvat ja katsoimme kuvakulmia yhdessä ja otettiin kuvia PALJON! 😀 Tietysti jälkikäsittelyllä on myös sormet pelissä, että niihin on saatu vielä ihanempi tunnelma, vaikkakaan ei mitään hirveän radikaalia silti! 🙂 Itse myös aina kaipailisin jotain blogisiskoa, jonka kanssa ottaa puolin ja toisin kuvia…

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *