Monta Syytä Rakastaa on elämänmakuinen sisustus- ja lifestyleblogi. Kirjoittajana toimii sisustusalalla opiskeleva Nina, 6-vuotiaan pienen pojan äiti, joka rakentaa ja sisustaa omaa unelmakotiaan skandinaavisin ottein. Nina rakastaa valokuvaamista ja pyrkii taltioimaan kuviinsa aitoja hetkiä ja tunteita. Tästä blogista löydät rehellistä arkea ja inspiroivaa arjen kauneutta!
Uusi vuosi on jo startannut, mutta palataan vielä hetkeksi jouluun ja jouluaattoon. Meni hetki, että sain kuvat siirrettyä jouluaatosta koneelle.
Ehdinkin jo mainita Ohi on -postaukessa, kuinka meillä kääntyi jouluaatto ikäväksi, kun miehelläni nousi aamulla 40 asteen kuume. Hän aloitti heti kaikenlaisten droppien vetämisen jaksaakseen iltaan saakka, mutta lopulta jouduimme poistumaan hänen isovanhempiensa luota kun olo muuttui niin kurjaksi.
Myös siskoni lapset sattuivat olemaan jouluaaton oksennustaudissa, joten meidän jouluaaton suunnitelmat ehtivät jo muuttua kertaalleen. Joulupukin oli tarkoitus tulla heidän luokseen jo lounasaikaan yhteisen riisipuurohetken jälkeen, mutta se jouduttiin lopulta perumaan. Kävin aamupäivästä kuitenkin heidän luonaan vaihtamassa lahjojen omistajia.
Iltapäivästä siirryimme hautausmaan kautta mieheni isovanhempien luokse syömään jouluaterian ja odottelemaan joulupukkia, joka saatiin sinne sitten järjestettyä. Hautausmaalla kävin muistamassa vaariani kynttilän kera ja upea oranssin punertava taivas näyttäytyi jälleen kerran hienon valoefektin kera. Elistä jännitti joulupukki niin paljon, ettei koko hommasta meinannut tulla yhtään mitään.
Meillä oli kaikinpuolin todella poikkeuksellinen jouluaatto, nimittäin omat vanhempani karkasivat Espanjan lämpöön ja tämä oli ensimmäinen jouluni, kun en viettänyt sitä oman perheeni kanssa. Jouluaaton kelikin oli kyllä erikoinen, ei olisi uskonut olevan joulu jollei tonttulakkeja olisi näkynyt siellä täällä.
Nyt kuitenkin katse tätä vuotta kohden ja huomenna alkaa taas normaali työviikko. Ajattelin käydä huomenna ostamassa itselleni maastohiihtosukset ja löytää uuden talviharrastuksen. Meidän lähellä on niin loistava pururata hiihtolatuineen, että olisi suorastaan sääli olla hyödyntämättä sitä. Vielä kun tuo lumi ja pakkaset pysyisivät. Sain mieheltäni joululahjaksi Polarin M400 sykemittarin ja vyön, joten olisi jo aika saada se käyttöön!
Postailen vielä alkuviikosta eräästä joululahjastani siskolleni, mutta sitten saa riittää joulujutut! Mukavaa uutta vuotta kaikille, toivottavasti se on lähtenyt käyntiin kivasti ja jaksaa taas läpi pimeyden kohti kevättä! 🙂
