Monta Syytä Rakastaa on elämänmakuinen sisustus- ja lifestyleblogi. Kirjoittajana toimii sisustusalalla opiskeleva Nina, 6-vuotiaan pienen pojan äiti, joka rakentaa ja sisustaa omaa unelmakotiaan skandinaavisin ottein. Nina rakastaa valokuvaamista ja pyrkii taltioimaan kuviinsa aitoja hetkiä ja tunteita. Tästä blogista löydät rehellistä arkea ja inspiroivaa arjen kauneutta!
Ihanan aurinkoista perjantaita kaikille! Tämä viikko on ollut melkoinen yllättäjä sään puolesta. Aamulla on keli näyttänyt todella kurjalta ja sateiselta ja iltapäivällä töistä päästessä aurinko onkin paistaa porottanut. Alkuviikosta Eliksen kummisetä kävi nöyrästi lentelemässä meidän yllä ja sieltä omalta pihalta sitten vilkuteltiin ja otettiin kuvia. ;D Olemme myös olleet paljon pihalla leikkimässä ja eilen oli päiväkodissa kevätjuhlat.
Voiko keväällä kärsiä jostain kevätmasennuksesta? Itselleni tuli vasta tällä viikolla tunne, kun olisin yhtäkkiä herännyt eloon. Toki olen tässä koko kevään käynyt läpi melko rankkoja aikoja henkisesti, ilman mitään varsinaista syytä. Olen tainnut joskus mainita sairastavani paniikkihäiriötä ja se on tuonut tullessaan hyviä ja huonoja aikoja. Olen sairastanut tätä jo kahdeksan vuotta, melkein viisi vuotta siinä välissä tosin lähes oireettomana. Tämä kevät on kuitenkin ollut todella rankka ja onhan tässä ollut monenlaista tapahtumaa elämässä muutaman vuoden sisällä, vaikkakin erittäin onnellisia sellaisia. Nimittäin lapsi, häät, oma koti.
Odotan kesää ihan kamalasti ja niin varmaan te muutkin odotatte? Meillä ei tosin ole mitään kummoisia kesäsuunnitelmia eikä oikeastaan lomaakaan, mutta odotan sitä silti. Ehkä kesä piristää ja parantaa. 🙂 Toivon myös ihania ilmoja, nyt kun on oma piha niin ei tarvitse koskaan jumittua sisälle, ei edes lapsen päiväuniaikaan. Lähdemme kesäkuun viimeisenä viikonloppuna Tahkolle, mieheni osallistuu toista kertaa Tahko MTB -kisoihin ja tarkoituksena olisi myös käydä kesäisessä Jyväskylässä näkemässä ystäväperhettä. Lisäksi suunnittelemme reissua Ruotsin Kolmårdenin eläinpuistoon, mutta tämä on vasta ihan ajatusasteella.
Haluaisin kesällä nähdä kaikkia ystäviäni mahdollisimman paljon. Tuntuu että viime vuodet on mennyt jonkinlaisessa vauvakuplassa ja elämäni on pyörinyt vain Eliksen ympärillä. Toki se pyörii edelleen, mutta haluaisin löytää elämääni jonkun balanssin perheen ja ystävien välillä. Myös niiden ystävien, joita tulee vähemmän nähtyä. Tästä tulee vielä hyvä kesä. 🙂