Monta Syytä Rakastaa on elämänmakuinen sisustus- ja lifestyleblogi. Kirjoittajana toimii sisustusalalla opiskeleva Nina, 6-vuotiaan pienen pojan äiti, joka rakentaa ja sisustaa omaa unelmakotiaan skandinaavisin ottein. Nina rakastaa valokuvaamista ja pyrkii taltioimaan kuviinsa aitoja hetkiä ja tunteita. Tästä blogista löydät rehellistä arkea ja inspiroivaa arjen kauneutta!
Mitä enemmän oon alkanut miettimään ilmastoasioita ja kuluttamista, sitä enemmän mua on alkanut ahdistamaan mm. Joulu ja kaikki sen ympärille liittyvä hypetys. Meidän kulutuskulttuuri on aivan järkyttävää ja tän päivän joulukalentereissa se tulee todella vahvasti esille.
Kaupat on pullollaan toinen toistaan hulppeampia joulukalentereita aina karkkikalentereista tavarakalentereihin. Ennen jouluaattoa ja lahjojen jakoa voit ahmia 24 päivän ajan uusista tavaroista, jotka vastaa hintaluokaltaan joululahjoja.
Myönnän ihastelleeni itsekin erilaisia kosmetiikkakalentereita ja voisin oikeasti harkita Lakrids by Bulown joulukalenterin hankkimista, mutta todennut joka kerta sen olevan turhaa. Ostan mieluummin juuri ne tarvitsemani tuotteet kuin 24 sellaista tuotetta, joita ei välttämättä lopulta tule käytettyä.
Kävimme viime viikolla katsomassa Elikselle joulukalenteria ja annoin hänelle luvan valita mieluisimman. Odotin hänen valitsevan viisaasti sen, jonka sisältö on runsain ja pakkaus isoin, mutta toisin kävi. Elis ihastui erään joulukalenterin koirakuvaan ja halusi ehdottomasti sen. Kyseessä oli kaupan halvin, alle euron maksava ja sisältököyhin suklaajoulukalenteri, niitä joita omassa lapsuudessa oli. Yritin ehdottaa hänelle Kinder- ja Haribo-joulukalentereita, mutta hän piti tahdostaan kiinni ja niin hankittiin koirajoulukalenteri.
Vaikka Elis ei tietysti tehnyt valintaa samoista syistä kun mitä itse ajattelen joulukalentereista, en voi olla ajattelematta miten hellyyttävä hän oli joulukalenterinsa kanssa ja miten hänen päätös ei lopulta syntynyt sen perusteella minkä sisältö olisi ollut monipuolisin, suurin ja kallein. Olenkin yrittänyt opettaa häntä siihen, ettei kaikkea tarvitse omistaa ja vähempikin tekee onnelliseksi. Voidaan hyvin käydä esimerkiksi lelukaupoissa katselemassa ilman, että pitää aina saada jotain. Yritän ensisijaisesti tuoda Elikselle sisältöä ja iloa elämään yhteisellä tekemisellä tavaran sijaan ja voin sanoa onnistuneeni siinä.
Mitä ajatuksia teissä herättää nämä tavarajoulukalenterit ja oletteko sellaisia hankkinut?